Ero sivun ”Galenos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennus lähteiden mukaan |
p →Virheeliset käsitykset jäivät elämään: typo, wl |
||
Rivi 10:
Galenos ehti elämänsä aikana kirjoittaa 350 teosta tai kirjoitusta anatomiasta, kirurgiasta ja lääketieteestä ennen kuolemaansa noin vuonna 200. Monet hänen tekemänsä anatomian ja fysiologian havainnot pitävät täysin paikkansa. Hän todisti, että virtsa erittyy munuaisissa ja havaitsi 7 niistä 12 aivohermosta, jotka ovat yhteydessä suoraan aivoihin. Hän todisti, että [[tuberkuloosi]] on [[tartuntatauti]]. Hän havaitsi, että valtimot kuljettavat verta, eivät ilmaa kuten siihen asti luultiin. Galenos nosti lääkäreiden ammattikunnan arvostusta, eikä puoskarointia enää rinnastettu lääketieteen kanssa.<ref name="tkh" />
==
Galenos ei kuitenkaan ollut täysin perillä ruumiintoiminnoista. Hän ei ymmärtänyt veren kiertävän kehää, vaan luuli maksan tuottavan jatkuvasti uutta verta, joka sydämestä leviäsi elimistöön latautuneena erilaisilla hengillä. Hän oletti virheellisesti, että ihmisen sydämen kammioiden välillä oli reikiä. Hän uskoi antiikin tapaan, että ihminen koostui [[Klassiset alkuaineet|neljästä alkuaineesta]], maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta. Kullakin alkuaineella ja sitä vastaavalla nesteellä olisi tietyt perusominaisuudet. Sairaus oli tila, joka johtui nestetasapainon häiriöstä.<ref name=duo>{{Verkkoviite | osoite = http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2003/13/duo93662| nimeke = Ruumiinavausten merkitys lääketieteen kehityksessä| tekijä = Heikki Aho| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Duodecim| ajankohta = 2013:13| julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 9.3.2013| kieli = }}</ref><ref name="tkh">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Galenos| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2008| Numero = 14| Sivut = 42-49| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209}}</ref>
Galenoksen teorioita ei oltu valmiita kyseenalaistamaan kuin uuden lääketieteen synnyn aikoihin. Erityisesti 1500-luvulla elänyt [[Andreas Vesalius]] ansioitui uuden lääketieteen synnyttämisessä.
| |||