Ero sivun ”Galenos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
laajennus lähteiden mukaan |
||
Rivi 3:
[[Tiedosto:Galeni De curandi ratione V00212 00000008.tif|pienoiskuva|vasen|180px|''De curandi ratione'']]
Galenoksen [[anatomia]] perustui [[eläin]]ten leikkelyyn ja sen nojalla hän teki johtopäätöksiä myös [[ihminen|ihmisten]] ruumiinrakenteesta. Galenos oli [[lääketiede|lääketieteellisenä]] auktoriteettina läpi koko [[keskiaika|keskiajan]]. Hän työskenteli sotilassairaaloissa, joissa hän oppi hiljalleen paljon ihmisruumiista ja pystyi sitten hyödyntämään näitä tietoja sairaalan ulkopuolella. Juuri tämä ihmisruumiiden tutkinta johti hyvin nykyaikaisiin teorioihin, jotka säilyivät jopa liiankin pitkään.
==Galenos kohotti ammatin arvostusta==
Vuonna 161 Galenos muutti Pergamonista Roomaan ja alkoi työskennellä [[Colosseum]]in gladiaattoreiden lääkärinä. Hänen maineensa alkoi levitä kaupungissa, ja keisari [[Marcus Aurelius]] kutsui hänet hoviinsa. Vähitellen Galenos kohosi keisarin henkilääkäriksi. Galenos alkoi pitää lääketieteellisiä luentoja ja näytöksiä saadakseen roomalaiset luopumaan taikauskostaan. Vaikka kirurgiaa pidettiinkin vain äärimmäisenä keinona, lääkärit alkoivat tehdä kirurgisia toimenpiteitä. Esimerkiksi [[Rimini]]stä on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt kirurgisten instrumenttien kokoelma 100-luvun lopulta. Löytö osoittaa, että myös aivokirurgiaa harjoitettiin.<ref name="tkh" />
Galenos ehti elämänsä aikana kirjoittaa 350 teosta tai kirjoitusta anatomiasta, kirurgiasta ja lääketieteestä ennen kuolemaansa noin vuonna 200. Monet hänen tekemänsä anatomian ja fysiologian havainnot pitävät täysin paikkansa. Hän todisti, että virtsa erittyy munuaisissa ja havaitsi 7 niistä 12 aivohermosta, jotka ovat yhteydessä suoraan aivoihin. Hän todisti, että [[tuberkuloosi]] on [[tartuntatauti]]. Hän havaitsi, että valtimot kuljettavat verta, eivät ilmaa kuten siihen asti luultiin. Galenos nosti lääkäreiden ammattikunnan arvostusta, eikä puoskarointia enää rinnastettu lääketieteen kanssa.<ref name="tkh" />
==Virheeliset käsitykset jäivät elämään==
Galenos ei kuitenkaan ollut täysin perillä ruumiintoiminnoista. Hän ei ymmärtänyt veren kiertävän kehää, vaan luuli maksan tuottavan jatkuvasti uutta verta, joka sydämestä leviäsi elimistöön latautuneena erilaisilla hengillä. Hän oletti virheellisesti, että ihmisen sydämen kammioiden välillä oli reikiä. Hän uskoi antiikin tapaan, että ihminen koostui neljästä alkuaineesta, maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta. Kullakin alkuaineella ja sitä vastaavalla nesteellä olisi tietyt perusominaisuudet. Sairaus oli tila, joka johtui nestetasapainon häiriöstä.<ref name=duo>{{Verkkoviite | osoite = http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2003/13/duo93662| nimeke = Ruumiinavausten merkitys lääketieteen kehityksessä| tekijä = Heikki Aho| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Duodecim| ajankohta = 2013:13| julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 9.3.2013| kieli = }}</ref><ref name="tkh">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Galenos| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2008| Numero = 14| Sivut = 42-49| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209}}</ref>
Galenoksen teorioita ei oltu valmiita kyseenalaistamaan kuin uuden lääketieteen synnyn aikoihin. Erityisesti 1500-luvulla elänyt [[Andreas Vesalius]] ansioitui uuden lääketieteen synnyttämisessä.
Muun muassa Suomen lääkärikoulutuksessa vuoteen 2011 asti käytössä ollut pääsykoekirja on nimetty Galenoksen mukaan.
Rivi 9 ⟶ 19:
== Katso myös ==
* [[Roomalainen lääketiede]]
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||