Wikipedia

Ero sivun ”Eturauhasen syöpä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Harria (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
14 557 muokkausta
täsmennetty ja korjattu rikkinäinen viitelinkki
p kh
Rivi 20:
== Eturauhasen anatomia ja syövän syntymekanismi ==
 
[[Eturauhanen]] on miehen sukupuolirauhanen, joka sijaitsee [[virtsarakko|virtsarakon]] alapuolella [[peräsuoli|peräsuolen]] edessä. Se on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ympäröi osittain [[virtsaputki|virtsaputkea]], joka kuljettaa [[virtsa]]n rakosta elimistön ulkopuolelle. Eturauhanen tuottaa osan [[siemenneste]]essä tarvittavasta nesteestä.<ref name="eturs">{{Verkkoviite |Osoite = https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/|Nimeke = Eturauhasen syöpä|Julkaisu = Tietoa syövästä|Julkaisija = Syöpäjärjestöt|Viitattu = 17.1.2011}}</ref> Eturauhasen syövän synty ja kasvu edellyttää miessukupuolihormoneita eli [[androgeeni|androgeeneja]]. Eturauhasen syöpää ei esiinny [[eunukki|eunukeilla]]. Eturauhasen syöpä on kuitenkin vanhojen miesten sairaus, vaikka heillä iän mukana androgeenien, erityisesti [[testosteroni]]n pitoisuudet [[seerumi]]ssa pienenevät. Selitys lienee eturauhassolujen iän myötä herkistyvä vaste hormoneille ja muiden riskitekijöiden kasvava merkitys miehen ikääntyessä.<ref name="duo2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00103 | Nimeke = Eturauhassyöpä | Tekijä = Sakari Rannikko | Julkaisu = Terveyskirjasto | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 24.2.2011 }}</ref> Testosteronin vaikutus eturauhasen syöpään on myös kyseenalaistettu monessa tutkimuksessa. Kuitenkin tutkimustulokset eläin-, kliinisistä-, ennaltaehkäisy- ja hoidolliseen kokemuksiin perustuvista tutkimuksista viittaavat testosteronin vaikuttavan jollain tavalla eturauhasen syövän syntyyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cebp.aacrjournals.org/content/17/10/2525.short | Nimeke = Androgen and Prostate Cancer: Is the Hypothesis Dead? | Tekijä = Hsing A, Chu L & Stanczyk F | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Cancer Epidemiol Biomarkers Pre | Viitattu = 15.4.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.innovations-report.de/html/berichte/medizin_gesundheit/bericht-25220.html | Nimeke = Study finds no causal link between testosterone replacement, prostate cancer or cardiac disease | Tekijä = Morgentaler, A | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = The New England Journal of Medicine | Viitattu = 15.4.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2004/05/040510012315.htm | Nimeke = High Blood Testosterone Levels Associated With Increased Prostate Cancer Risk | Tekijä = Parsons J, Carter B, Landis P, Wright J, Platz E & Metter J | Julkaisu = ScienceDaily | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Johns Hopkins Medical Institutions. | Viitattu = 15.4.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Eturauhasen syövän [[etiologia]] on taudin yleisyydestä huolimatta edelleen pääosin tuntematon.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ann Hsing & Anand Chokkalingam | Otsikko = Prostate cancer epidemiology | Julkaisu = Frontiers in bioscience | Ajankohta = 2006| Vuosikerta = 1 | Numero = 11 | Sivut = 1388-14131388–1413 | Julkaisija = Frontiers in Bioscience | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="etiol">{{Kirjaviite | Tekijä = Joensuu H, Ojala A & Kouri M | Nimeke = Kliininen Sädehoito | Vuosi = 2002 | Luku = Eturauhasen syöpä | Sivu = 262 | Selite = "Etiologia on pääosin tuntematon. 5–10&nbsp;% eturauhasen syövistä arvioidaan olevan periytyviä." | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Tunniste = ISBN 951-656-068-7 | Viitattu = 15.4.2011}}</ref> Eturauhasen syöpä kehittyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Tapausten erityispiirteenä sairaus kehittyy usein aluksi hitaasti ja ilmenee myöhemmin iäkkäillä potilailla.<ref name="eturs" /><ref name="norlen">{{Kirjaviite | Tekijä = Norlén, B. J. Schenkmanis, U. & Bokförlag, I | Nimeke = Eturauhassyöpä. | Suomentaja = Salonen, S | Vuosi = 2008 | Sivu = 7, 11 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-31113-4 }}</ref> Ympäristötekijöillä on suurempi merkitys eturauhasen syövän kehittymisessä kuin perinnöllisillä tekijöillä.<ref name="etiol" /><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lichtenstein P, De Faire U, Floderus B, Svartengren M, Svedberg P, Pedersen NL | Otsikko = The Swedish twin registry: a unique resource for clinical, epidemiological and genetic studies | Julkaisu = Journal of Internal Medicine | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = 252 | Sivut = 184-205184–205 | Viitattu = 19.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Runsas rasvan käyttö, [[lihavuus]], tupakointi ja [[D-vitamiini]]n puute lisäävät eturauhasen syövän riskiä. Kasvisruokavalio ja [[E-vitamiini]]n saanti sen sijaan näyttäisivät pienentävän taudin riskiä. Alkoholin käyttö ei vaikuta eturauhasen syövän syntyyn, ja liikunnan vaikutuksesta ei ole yksiselitteistä näyttöä. Myös [[tulehdus]]sairaudet lisäävät eturauhasen syövän riskiä.<ref name="käypä">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi11060| Nimeke =Eturauhassyöpä | Tekijä = Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä| Julkaisija =Käypähoito.fi | Viitattu = 19.1.2011}}</ref>
Rivi 74:
 
===Laboratoriotutkimukset===
Eturauhasen syövän jäljille päästään useimmiten, kun miehen [[Prostataspesifinen antigeeni|PSA]]-arvot [[veriseerumi|veren seerumissa]] alkavat kohota. Esimerkiksi Helsingissä 80 prosenttia uusista eturauhasen syöpäpotilaista tulee hoitoon PSA-testin seurauksena.<ref name="luendiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Kujala P, Vaarala M, ja Aronen, H. | Nimeke = Sessio II Diagnostiikka: Diagnostiikan haasteet PSA-aikakaudella, Uusien merkkiaineiden mahdollisuudet, Kuvantaminen kliinisessä päätöksenteossa | Vuosi = 2010 | Sivu = 26-3526–35 | Selite = Syöpäsäätiön XXXVII Symposiumi, Esitelmä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Syöpäsäätiö | www = http://cancer-fi-bin.directo.fi/@Bin/b2c6d1c26e749442393e1700e790b866/1297794293/application/pdf/52520274/FocusO_2010_verkko.pdf | Viitattu = 15.2.2011}}</ref> PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhaskudoksen [[siemenneste]]eseen erittämää [[entsyymi]]ä, mutta eturauhassolujen muuttuessa pahanlaatuiseksi sitä alkaa erittyä vereen normaalia suurempia määriä.<ref name="psabio">{{Verkkoviite | Osoite = http://jco.ascopubs.org/content/21/2/383 | Nimeke = Biology of Prostate-Specific Antigen | Tekijä = Balk S, Ko Y & Bubley J | Selite = American Society for Clinical Oncology | Julkaisu = Biology of Neoplasia | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Journal of Clinical Oncology | Viitattu = 13.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
PSA (prostataspesifinen antigeeni) on ollut merkkiaineena jo parikymmentä vuotta. PSA on verenkierrossa joko vapaana tai sitoutuneena. Myös oireettomille miehille tehdyt PSA-testit tuovat miehiä joko terveyskeskukseen tai työterveyslääkärin pakeille. Yleensä yleislääkäri ohjaa potilaan [[urologi]]lle. PSA-arvo voi kohota muistakin syistä kuin eturauhasen syövästä, siksi pelkkä PSA-arvo ei riitä eturauhasen syövässä diagnoosin tekemiseen. Uusia hyviä merkkiaineita tutkitaan korvaamaan PSA-testiä. PSA-arvojen perusteella ei voida erottaa kliinisesti merkityksettömiä eturauhasen syöpiä merkityksillisistä. Tarkemman syöpäluokituksen tekemiseen tarvitaan [[histologia|histologisia-]] ja kuvantamistutkimuksia.<ref name="luendiag" /><ref name="duopaikallinen" /> PSA testin heikohkoa tarkkuutta eturauhasen syövän todentamiseksi on yritetty parantaa muodostamalla matemaattinen arvo, jossa lasketaan veressä vapaana olevan PSA:n ja kokonais-PSA:n suhde. Syövän todennäköisyys on kasvanut, jos koholla olevan PSA:n suhdeluku on alle 0,1. [[Diagnoosi]] on todennäköisemmin hyvänlaatuinen liikakasvu, jos hivenen koholla olevan PSA:n suhdeluku on yli 0,25.<ref name="psapoli">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poliklinikka.fi/?page=8059749&id=4169508 | Nimeke = S-PSA | Tekijä = | Julkaisu = Laboratoriolyhenteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Darwin Media Oy | Viitattu = 6.5.2011 | Kieli =}}</ref>
 
Kirjallisuudessa on kuvattu harvinaisia yksittäistapauksia, joissa eturauhasen syövän tyyppi olikin tavanomaisen [[adenokarsinooma]]n sijaan [[pienisolukarsinooma|pienisolusyöpä]]. PSA-testi ei paljasta piensoluisia eturauhasen syöpiä, sillä sellaiset syöpäkasvaimet eivät eritä PSA:ta.<ref name="piens">{{Lehtiviite | Tekijä = Trotz, Christopher | Otsikko =Prostate cancer with a normal PSA: small cell carcinoma of the prostate – a rare entity | Julkaisu =The Journal of the American Board of Family Practice | Ajankohta =2003 | Vuosikerta =16 | Numero =4 | Sivut =343–344 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =American Board of Family Practice | Selite= | Tunniste= | www =http://www.jabfm.org/cgi/content/full/16/4/343 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.3.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="pieniskats">{{Lehtiviite | Tekijä = Aygun C. | Otsikko =Small cell carcinoma of the prostate: a case report and review of the literature | Julkaisu = Maryland Medical Journal| Ajankohta =1997 | Vuosikerta =46 | Numero =7 | Sivut =353–356 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9260470?dopt=Abstract | www-teksti =Tiivistelmä PubMedissa | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 95:
Kirurgisen hoidon tavoitteena on poistaa syöpä kokonaan (radikaalinen [[prostatektomia]]). Suomessa tehdään vuosittain noin tuhat radikaalia prostatektomiaa. Toimenpide voidaan tehdä joko avoleikkauksena, [[vatsaontelotähystys|laparoskooppisesti]] (vatsaontelotähysteisesti) tai robottiavusteisesti. Kirurgisella hoidolla eturauhasen paikallisessa (ei [[Etäpesäke|metastasoitunut]]) syövässä saavutetaan hyvä pitkäaikaistulos. Kymmenen vuoden kuluessa syöpä uusiutuu 23&nbsp;%:lla potilaista. Kymmenen vuoden elossaoloaika radikaalisen prostatektomian jälkeen vaihtelee välillä 88–95&nbsp;%.<ref name="käypä" />
 
Radikaalisessa prostatektomiassa kirurgi poistaa eturauhasen ja siemenrakkulat kokonaan. Virtsarakon kaula yhdistetään sitten katkaistuun virtsaputkeen. Alueellisten imusolmukkeiden poisto on kiistanalainen asia, sillä imusolmukemetastasoinnin riski on hyvin pieni, jos PSA-arvo on alle 10 µg/l. Potilaat toipuvat [[tähystys|endoskooppisesta]] toimenpiteestä jonkin verran nopeammin kuin avoleikkauksesta, mutta syövän hoitamiseksi menetelmät lienevät yhtä tehokkaita. Leikkausmenetelmiä vertailevia tutkimuksia ei ole tehty. Potilaan jäljellä olevan eliniän tulisi olla vähintään kymmenen vuotta, jotta eturauhasen syövän radikaalileikkaus olisi perusteltua. Avoleikkaukseen liittyy usein kohtalaista verenvuotoa. [[Peräsuoli|Peräsuolen]], [[Virtsanjohdin|virtsanjohtimien]] tai [[nervus obturatorius|nervus obturatoriuksen]] vauriot ovat harvinaisia kirurgisissa hoidoissa, samoin kuin rakko-virtsaputkiliitoksen repeäminen tai pitkittynyt [[imuneste]]vuoto. [[Laskimotromboosi]]n ja [[keuhkoembolia]]n riski on pienimolekyylisten [[hepariini]]valmisteiden käytöstä huolimatta edelleen olemassa, mutta epätodennäköisenä.<ref name="duo98181">Ruutu et al. 2009, s. 1517-15231517–1523</ref>
 
'''Kastraatio''' eli '''orkiektomia''' merkitsee kivesten poistoa jonka tarkoitus on johtaa testosteronin tuotannon loppumiseen ja androgeeniriippuvaisen syövän kasvun pysähtymiseen. Orkiektomia on hyvä hoito erityisesti iäkkäille potilaille.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Suositus - Käypä hoito|osoite = http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=15D7FD02475300D57F3C4E3EA63F8495?id=nix02081|julkaisu = www.kaypahoito.fi|viitattu = 2015-07-05}}</ref>
Rivi 120:
Hormonihoitoja annetaan riskiryhmän mukaan joko lyhyinä (kuukausia) tai pitkinä (2–3 vuotta). Liitännäishoitona annettu hormonihoito pienentää eturauhasta ja parantaa sädehoidon tehoa jäljellä oleviin syöpäsoluihin. Ei ole kuitenkaan osoitettu, että ennen eturauhasen poistoleikkausta annettu hormonihoito pidentäisi merkittävästi biokemiallista uusiutumisvapaata aikaa. Eturauhasen poiston jälkeen annettu sädehoito sen sijaan parantaa potilaan ennustetta merkittävästi, kun syöpä on aggressiivinen, mutta ei vielä levinnyt.<ref name="luentp" />
 
Solunsalpaajia annetaan monissa syöpähoidoissa sädehoidon tai leikkauksen liitännäishoitoina. Eturauhasen syövässä solunsalpaajahoidot ovat kuitenkin osoittautuneet 1970-luvulta saakka tehottomiksi monissa tutkimuksissa. Heikon vasteen solunsalpaajahoidoille arvellaan johtuvan eturauhasen syöpäsolujen heterogeenisestä molekyylirakenteesta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Wang, J. & Waxman, J | Otsikko = Chemotherapy for prostate cancer | Julkaisu = Urologic Oncology | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = | Numero = 5 | Sivut = 93–96 |Julkaisija = Elsevier Inc| Selite = Tiivistelmä luettavissa internetissä | Tunniste = | www =http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10765014 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Vasta 2000-luvulla [[Doketakselidoketakseli]]-niminen (Docetaxeldocetaxel) sytostaatti yhdistelmähoitona muiden sytostaattien kanssa on tuottanut lupaavia tutkimustuloksia eturauhasen syövän liitännäishoitoina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = De Wit, R| Otsikko = Shifting paradigms in prostate cancer; docetaxel plus low-dose prednisone – finally an effective chemotherapy.| Julkaisu = European Journal of Cancer | Ajankohta = 2005| Vuosikerta = | Numero = 41| Sivut = 502–507| Selite = Tiivistelmä luettavissa internetissä | Tunniste = | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15737553| Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Hiirikokeissa on tutkittu F77-nimistä [[vasta-aine]]tta, joka kiinnittyy eturauhasen syöpäsoluihin. Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet lupaavilta, sillä aine tuhosi syöpäsoluja eikä kiinnittynyt terveisiin soluihin. Tulevaisuudessa F77-vasta-aine saattaa olla liitännäishoito eturauhasen syövässä.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/12/tutkijat_loysivat_vasta-aineen_eturauhassyopaan_1321005.html| Nimeke=Tutkijat löysivät vasta-aineen eturauhassyöpään| Tekijä = | Ajankohta=29.12.2009 | Julkaisija =Yle.fi | Viitattu = 25.4.2011}}</ref>
Rivi 130:
 
===Jälkivaikutukset===
Kaikkiin hoitoihin liittyy jälkivaikutuksia. Aktiiviseuranta on poikkeus, mutta se ei ole varsinaisesti taudin hoitamista. Leikkaushoidon haittoina voi olla virtsanpidätyskyvyn aleneminen ja [[erektiohäiriö]]itä. Sädehoito voi aiheuttaa suolistoärsytystä ja erektiohäiriöitä. Hormonaalisten hoitojen seurauksena voi olla kuumia aaltoja, [[osteoporoosi]]a ja rintojen kasvua.<ref name="luentp" /> Leikkaushoitoon liittyy lisäksi samat jälkivaikutusten riskit kuin kaikkiin muihinkin leikkaushoitohin. RiskejätRiskejä ovat muun muassa verenvuodot ja laskimotromboosit, ja trombeista edelleen [[keuhkoembolia]].<ref name="duopaikallinen" />
 
Jälkivaikutuksiin voidaan antaan oireiden mukaista hoitoa. Anemian hoidossa käytetään [[erytropoietiini]]a, ja luustoa voidaan lääkitä eturauhasen syöpää sairastavilla [[Fosfonaatti|bisfosfonaatein]]. Hormonihoidosta johtuvaa rintojen kasvua voidaan estää rintojen sädetyksellä.<ref name="luentp" />
 
==Uusiutuminen==
Rivi 147:
Eturauhasen syöpä on haaste miehelle. Potilaalla herää hoitoprosessin alkaessa monia kysymyksiä: mitä kehossa tapahtuu, mitä elämässä tapahtuu, mitä mielessä tapahtuu ja millainen mies minusta tulee? Kysymykset voivat perustua varhaislapsuuden kokemuksiin. Eturauhasen syöpä uhkaa miehuuden eri tasoja, joita ovat miehisyyden identiteetti, mieshormonien muokkaama kehollisuus, seksuaalisuus ja suku-virtsaelimiin liittyvä toiminta. Hoidon aikana ja sen jälkeen potilaalla voi ilmentyä seksuaalisen halun vähenemistä, [[erektiohäiriö]]itä ja [[Inkontinenssi|virtsanpidätyskyvyttömyyttä]].<ref name="luenti" />
 
Sairastumisen jälkeen potilaan itsehallinnantunne voi järkkyä ja seurauksena voi olla kriisi. Henkisessä kriisissä akuuttivaihetta seuraa asioiden jäsentelyn vaihe, jonka kautta saavutetaan psyykkinen tasapainotila. Psyykkisen kriisin vaiheita ovat šokki, kieltäminen, reaktiovaihe, läpityöskentelyvaihe ja integraatio, jossa potilas hyväksyy itselleen tapahtuneen ja psyykkinen kasvu alkaa. Psyykkiseen oireiluun liittyvät [[ahdistus|ahdistuneisuus]], mielialojen oireet ja uniongelmat. Sairastumisen aiheuttamiin psyykkeenpsyyken ongelmiin voidaan hakea ammattitukea, jota syöpäpotilaille on tarjolla muun muassa klinikoilla.<ref name="luenti" />
 
Tautiprosessin aikana on vaarana, että potilas [[masennus|masentuu]]. Ulkopuolisuuden, alemmuuden ja riittämättömyyden tunne, passiivisuus ja alistuneisuus voivat olla depression oireita. Masennuksesta saattaa seurata vetäytymitä ulkopuoliseksi perhetilanteissa ja aikaisempi määrätietoisuus voi muuttua alistuneeksi ja passiiviseksi voimattomuudeksi.<ref name="luenti" /> Hoitosuunnitelman selkeytyminen ja hoitorutiinit auttavat sopeutumaan tautiprosessin aikana uusiin tilanteisiin. Ystävillä ja omaisilla on suuri merkitys syöpäpotilaan henkisessä jaksamisessa. Myös potilaskohtainen lääkitys auttaa joitain potilaita selviytymään sairauden kriiseissä eteenpäin.<ref name="opas1" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eturauhasen_syöpä”