Ero sivun ”Välimuisti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
suorittimen välimuisti, kiintolevyllekin on välimuisti RAMissa |
||
Rivi 6:
Ihannetapauksessa tietokoneessa olisi käytettävissä suuri määrä hyvin nopeaa muistia, mutta käytännössä tilanne on aina toinen: suurikapasiteettisesta muistista on vaikea tehdä nopeaa, ja nopea muisti on kallista. Tästä syystä on järkevää tehdä muistista hierarkia, jossa mahdollisimman lähellä suoritinta on pienin ja nopein muisti, vähän siitä kauempana vähän suurempi ja vähän hitaampi, ja kaikkein kauimpana suurin ja hitain.
Nopeimmassa muistissa pyritään pitämään aina sitä osaa tiedosta, jota suurimmalla todennäköisyydellä tullaan pian tarvitsemaan, ja hitaimmassa muistissa on tallessa kaikki talletetut tiedot. Välimuisti voidaan toteuttaa esimerkiksi [[SRAM]]-tekniikalla ja suurempi muisti [[DRAM]]-tekniikalla. Pysyvästi tallennetut tiedot puolestaan tallennetaan suurikapasiteettiselle [[massamuisti]]lle.
[[Suoritin|Suorittimen]] [[Rekisteri (tietokonetekniikka)|rekisterit]] ja massamuistilaitteet kuten kiintolevyt voidaan myös ajatella osaksi muistihierarkiaa, vaikka ne toimivatkin eri tavalla: rekistereiden käyttö on määritelty jo ohjelmakoodissa ja kiintolevylle sivuttamisesta huolehtii [[käyttöjärjestelmä]] [[virtuaalimuisti]]n avulla.
Rivi 20:
Välimuistin osumien suhdetta kaikkien muistioperaatioiden määrään kutsutaan välimuistin osumatarkkuudeksi. Tämä luku ei ole mikään kiinteä yleispätevä luku, vaan se vaihtelee järjestelmän kuormitusasteen ja ohjelmien käyttäytymisen mukaan.
==
Jotta välimuistista olisi mahdollisimman paljon hyötyä, pitäisi mahdollisimman suuren osan muistihauista osua dataan, joka on välimuistissa. Muita välimuistin suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat välimuistin hakuaika osuman sattuessa sekä hudista seuraava viive. Välimuistin suorituskykyyn vaikuttavat mm. seuraavat seikat
| |||