Ero sivun ”Eric Schauman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viite, jäs. toisin |
kronologisemmaksi |
||
Rivi 16:
Schauman saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja hänen tehtäväkseen tuli perustaa ja järjestää 1. Jääkärirykmentin [[3. jääkäripataljoona]]. Hän johti pataljoonansa sisällissodassa taisteluihin Tampereella, Kämärällä ja Viipurissa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
==
Schauman siirrettiin sisällissodan jälkeen suoritetun armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä pataljoonan komentajaksi Suomen valkoiseen kaartiin. Valkoisesta kaartista hänet siirrettiin 12. elokuuta 1918 alkaen 1. Divisioonan esikuntapäälliköksi ja 10. maaliskuuta 1920 alkaen Kaartin Jääkäripataljoonan komentajaksi sekä 15. helmikuuta 1925 alkaen Uudenmaan eteläisen suojeluskuntapiirin (Nylands södra skyddskärsdistrikt) päälliköksi. Armeijasta Schauman erosi 31. maaliskuuta 1936 ja siirtyi G. A. Serlachius oy:n ostopäälliköksi, mistä hän siirtyi 1. marraskuuta 1938 alkaen Suomen hihnatehtaat oy:n (myöh. Tammer Tehtaat Oy) toimitusjohtajaksi
==Talvi- ja jatkosota==
Schauman osallistui talvisotaan Päämajan Komento-osaston päällikkönä, missä tehtävässä hän jatkoi myös jatkosodan aikanakin. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Pohjois-Hämeen sotilasläänin komentajaksi, mutta palasi takaisin Päämajan Komento-osaston päälliköksi vielä ensimmäisenä sotavuonna. Tehtävästä hänet kotiutettiin vuonna 1942.
==Sotien jälkeinen aika==
==Luottamustoimet==▼
Toisen maailmansodan jälkeen Schauman toimi Tammer Tehtaiden toimitusjohtajana vuoteen 1959 saakka. Schauman on haudattu [[Somerniemi|Somerniemen]] hautausmaalle.
▲==Luottamustoimet==
Schauman toimi Helsingissä ja sen ympäristössä olevien linnoituslaitteiden hävittämiskomitean jäsenenä vuonna 1919 ja Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuonna 1922 sekä Suojeluskuntain yliesikunnan, päällystökoulun ja piiripäälliköiden kunnialautakunnan varajäsenenä vuosina 1934 ja 1935. Svenska Finlands skytteförbundin (Suomen ruotsalainen Ampujainliitto) hallituksen jäsenenä hän toimi vuonna 1930. Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piirin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi sotien jälkeen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> Vuonna 1954 Schaumanin aloitteesta perustettiin Jääkäriliikkeen muistomerkiksi Somerniemen [[Palikainen|Palikaisten]] Österkullaan [[Jääkärilehto|Jääkärilehdoksi]] nimetty puisto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tuomisto, Antero | Nimeke =Suomalaiset sotamuistomerkit | Vuosi =1998 | Luku = | Sivu =106 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen mies| Tunniste =ISBN 952-9872-05-4 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geocaching.com/geocache/GC4BBQM_jaakarilehto?guid=62138c7b-f1b2-401b-bb6b-1cc0f21b2088 | Nimeke =Jääkärilehto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Geocaching | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.11.2017 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kärki, Manu | Nimeke = Somerniemen kunnan historia | Vuosi = 2015 | Sivu =110 | Selite = | Julkaisupaikka = Somero | Julkaisija = Amanita | Tunniste = ISBN 978-952-5330-79-3 | Kieli = }}</ref>
{{Ylennykset ja kunniamerkit
| |||