Wikipedia

Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjasin viallisia lähteiden linkkejä, joitakin merkkasin viallisiksi.
Korjasin lähteiden linkkien osoitteita, merkitsin osan vanhentuneiksi linkeiksi.
Rivi 32:
[[Pussikiipijät]] (''Phalangeridae'') on puissa asuvista pussieläimistä koostuva heimo, ja siihen kuuluu kuusi alaheimoa ja 26 lajia. [[Sokeriorava]] ja [[norfolkinpussiliito-orava]] (''Petaurus norfolcensis'') ovat yleisiä liitäviä pussikiipijöitä, ja ne asuttavat itäisen Australian eukalyptusmetsiä. Suvun pienin laji on [[australiankääpiöpussiliitäjä]]. Liitävillä pussikiipijöillä on kalvo, joka yltää niiden eturaajan viidennestä sormesta taaemman jalan ensimmäiseen varpaaseen. Kalvojen ollessa auki pussikiipijä voi liitää puusta toiseen.
 
Macropodiformes-alalahko jakautuu kolmeen heimon, joita tapaa [[Vuoristokasvillisuus|alppi-ilmastoa]] lukuun ottamatta kaikissa Australian ympäristöissä. Heimot ovat ''[[Hypsiprymnodontidae]]'', jonka ainoa jäsen on [[myskikenguru]], [[rottakengurut]] (''Potoroidae''), jossa on kymmenen lajia,<ref name="macropodiformes">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=11000172 | Nimeke = Macropodiformes | Tekijä = Wilson & Reeder | Selite = 3. p. | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell Univesity | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> sekä ''[[Macropodidae]]'', johon kuuluu 40 lajia<ref name="macropodidae">{{Kirjaviite | Tekijä = I. D. Hume, P. J. Jarman, Marilyn B. Renfree & Peter D. Templer-Smith | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 29. Macropodida | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/29-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref>. Rottakenguruihin kuuluvat [[kaniinikengurut]] (''Bettongia''), [[päästäiskengurut]] (''Potorous'') ja [[punarottakenguru]] (''Aepyprymnus rufescens''),<ref name="macropodiformes" /> jotka ovat pieniä lajeja, joiden jäsenet rakentavat pesän ja kantavat rakennusmateriaaleja hännällään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = J. H. Seebeck & R. W. Rose | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 2030. Potoroidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/30-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref> Varsinaiset [[kengurut]] ja vallabit muodostavat ''Macropodidae''-heimon. Tämän heimon lajien koko vaihtelee suuresti. Suurin osa ''Macropodidae''-heimon jäsenistä liikkuu kahdella jalalla, energiaa säästävästi hyppimällä. Niillä on voimakas ja jäntevä [[häntä]] ja suuret takaraajat, joissa on pitkät, kapeat takajalat. Takajaloissa on tunnusomaisesti neljä varvasta ja lyhyissä etujaloissa viisi.<ref name="macropodidae" /> Myskikenguru on ''Macropodiformes''-alalahkon lajeista pienin, ja jopa kaksimetrisistä ja 95-kiloisista uroksista tunnettu [[punajättikenguru]] on suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/red-kangaroo.html | Nimeke = Red Kangaroo Profile | Julkaisu = Animals.nationalgeographic.com | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080802095542/http://www.epa.qld.gov.au/register/p00820bm.pdf | Nimeke = Musky rat-kangaroo | Tekijä = Wet Tropics Management Agency | Julkaisu = An interpretive news letter for the tourism industry | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Queensland | Julkaisija = Environmental Protection Agency | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Istukkanisäkkäät ===
Rivi 38:
[[Tiedosto:Dingo Fraser Is.jpg|thumb|250px|left|[[Dingo]] oli ensimmäinen ihmisen Australiaan tuoma istukkanisäkäs.]]
 
Australian kotoperäiset istukkanisäkkäät kuuluvat kahteen lahkoon: [[Lepakot|lepakoihin]] (''Chiroptera''), joita esiintyy kuusi heimoa, ja [[jyrsijät|jyrsijöiden]] lahkon ''[[Muridae]]''-heimoon, johon Australiassa kuuluvat hiiret ja rotat. Lepakot ja jyrsijät ovat verrattain uusia tulokkaita Australiassa. Lepakot saapuivat todennäköisesti Aasiasta, ja löydetyt lepakonfossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja.<ref name="rodentia">{{Verkkoviite| Osoite = http://www1www.parks.tas.gov.au/factsheets/wildlife/NativeRodentsfile.pdfaspx?id=6774 | Nimeke = Wildlife: Native Rodents| Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2003 | Julkaisupaikka = Tasmania | Julkaisija = Parks and Wildlife Service Tasmania | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka maailman lepakkolajeista 7&nbsp; % asuu Australiassa, vain kaksi lajia on maan kotoperäisiä sukuja. Jyrsijät saapuivat Australiaan ensimmäisen kerran 5–10 miljoonaa vuotta sitten ja levittäytyivät laajalle alueelle tuottaen joukon lajeja, joita kutsutaan yhdessä "vanhoiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />. Nämä muodostuvat 14:stä jäljellä olevasta suvusta. Rotta saapui [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] kautta Australiaan noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja kehittyi seitsemäksi [[rotat|rottalajiksi]] (''Rattus''), joita yhdessä kutsutaan "uusiksi kotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />.
 
Australiaan on saapunut ihmisten mukana useita istukallisia nisäkkäitä, jotka ovat sittemmin villiintyneet. Ensimmäisenä saapui [[dingo]], joka fossiilitodisteiden mukaan ilmestyi Australiaan noin 5&nbsp;000 vuotta sitten pohjoisesta saapuneiden ihmisten mukana.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Savolainen, P. et al.| Otsikko = A detailed picture of the origin of the Australian dingo, obtained from the study of mitochondrial DNA| Julkaisu = Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America| Ajankohta = 2004| Selite= 101:12387–12390| Tunniste= PMID 15299143| Kieli = {{en}}}}</ref> Kun eurooppalaiset ryhtyivät asuttamaan Australiaa, he vapauttivat tarkoituksellisesti useita lajeja, joita ovat [[kissa]], [[kettu]], [[kuusipeura]], [[saksanhirvi]], [[aksishirvi]], [[hevonen]], [[aasi]], [[sika]], [[vuohi]], [[vesipuhveli]] ja [[dromedaari]]. Vain kolme Australian ei-alkuperäisistä istukallisista nisäkkäistä ei levinnyt luontoon tarkoituksellisesti. Ne ovat [[kotihiiri]], [[mustarotta]] ja [[isorotta]].
 
[[Tiedosto:Dugong.jpg|thumb|250px|[[Dugongi]] on uhanalainen meressä elävä nisäkäs.]]
Australian rannikkovesissä elää 46 [[valaat|valaiden]] lahkoon kuuluvaa merinisäkäslajia, mutta koska monia niistä esiintyy kaikkialla maailmasta, eivät kaikki tietokirjailijat laske niitä australialaisiksi lajeiksi. Rannikolla asuu muun muassa yhdeksän [[hetulavalaat|hetulavalaslajia]] ja jättimäinen [[ryhävalas]]. [[Hammasvalaat|Hammasvalaita]] on 37 lajia, joihin kuuluvat kaikki kuusi sukua [[nokkavalaat|nokkavalaiden]] (''Ziphiidae'') heimosta ja 21 [[delfiinit|delfiinilajia]]. Joitakin delfiinejä, kuten [[miekkavalas]]ta, on kaikilla mannerta ympäröivillä vesialueilla. Toisia, kuten [[iravadindelfiini]]a, on vain lämpimämmillä pohjoisilla vesillä. [[Dugongi]] on uhanalainen meressä elävä laji, joka asuttaa Australian koillis- ja luoteisosia, erityisesti [[Torresinsalmi|Torresinsalmea]]. Sen australialaiset yksilöt ovat muualla eläviä yksilöitä pienempiä ja voivat kasvaa kolmemetriseksi ja painaa 400 kiloa. Dugongi on Australian merinisäkkäistä ainoa kasvinsyöjä. Se käyttää ravinnokseen rannikkoalueilla kasvavaa meriheinää. Meriheinän tuhoutuminen on uhka lajin selviytymiselle.<ref name="foadugongi">{{Kirjaviite| Tekijä = Helene Marsh| Nimike = Fauna of Australia 1B Mammalia| www = http://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/57-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Kappale = 57. Dugongidae | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi = 1989 | Tunniste= ISBN 0-644-06056-5}}</ref>
 
[[Hylkeet|Hylkeitä]] ja [[Merileijonat|merileijonia]] elää Australiassa kymmenen lajia, ja ne ovat levittäytyneet mantereen etelärannikolle ja [[Australian Antarctic Territory]]lle.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/seals/index.html | Nimeke = Seals and sea-lions | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Linnut ==
 
[[Tiedosto:Emeu dans une forêt claire.JPG|thumb|left|180px|[[Emu]] on toiseksi suurin jäljellä oleva lintulaji maailmassa ja toinen Australian vaakunasta esiintyvistä eläimistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/TheEmu.htm | Nimeke = Emu | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = Uuden Etelä-Walesin hallitus: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>]]
{{404}}</ref>]]
 
Australiassa ja sen territorioissa asuu yli 800 lintulajia; näistä noin 350 kuuluu Australian, Uuden-Guinean ja Uuden-Seelannin [[eläinmaantieteellinen alue|eläinmaatieteellisen alueen]] kotoperäiseen eläimistöön. Aikaisimmat löydetyt nykyisten lintujen esi-isien fossiilit ovat peräisin myöhäiseltä [[oligoseeni]]kaudelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/birds/research/figure1.htm | Nimeke = Fossil history of birds: fossil history overview | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Gondwananilta lähtöisin olevia lintuja ovat muun muassa lentokyvyttömät [[strutsilinnut]], [[isojalkakanat]] ja suuri joukko kotoperäisiä [[papukaijat|papukaijoja]]. Australiassa elää 56 maailman noin 300 papukaijalajista, mukaan lukien monia [[kakadut|kakaduja]] ja [[ruusukakadu]]ja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/Parrots.htm | Nimeke = Parrots | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Ihmisen naurua muistuttavasta laulustaan tunnettu [[isonauraja]] on [[Kuningaskalastajat|kuningaskalastajien]] suurikokoisin lintu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/TheLaughingKookaburra.htm | Nimeke = Laughing kookaburra | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Australian_eläimistö”