Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

Korjasin viallisia lähteiden linkkejä, joitakin merkkasin viallisiksi.
(Korjasin joitakin viallisia viitteiden osoitteita.)
(Korjasin viallisia lähteiden linkkejä, joitakin merkkasin viallisiksi.)
[[Tiedosto:Laurasia-Gondwana fi.svg|thumb|250px|Australia oli kerran osa suurmanner [[Gondwana]]a.]]
 
Australian eläimistön kehittymiseen nykyiseen ainutlaatuisuuteensa ovat vaikuttaneet mantereen kohtaamat geologiset ja ilmastolliset tapahtumat. Australia oli aikoinaan osa eteläistä suurmannerta [[Gondwana]]a, johon kuuluivat myös [[Etelä-Amerikka]], [[Afrikka]], [[Intia]] ja [[Etelämanner]]. Gondwana alkoi hajota 140 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Australia oli kuitenkin edelleen kiinni Etelämantereessa. Australia ja Etelämanner irtautuivat toisistaan noin 50 miljoonaa vuotta sitten.<ref name="about_australia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dfat.gov.au/facts/flora_and_fauna.html | Nimeke = About Australia: Flora and Fauna | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Australian hallitus: Department of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}} {{404}}</ref> Eroamisen jälkeen Australia oli verrattain eristäytynyt, kunnes [[Indo-Australian laatta]] törmäsi [[Aasia]]an [[mioseeni]]kaudella noin 15 miljoonaa vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lostkingdoms.com/snapshots/miocene_early_fact.htm | Nimeke = 20 million years ago - Australia's splendid isolation | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}} {{404}}</ref> Mantereen ainutlaatuinen ilmasto ja geologia ilmeisesti muokkasivat nykyisen eläimistön evoluutiota. Gondwanan ainutlaatuinen eläimistö, kuten pussieläimet, selviytyivät ja [[Sopeutumislevittäytyminen|sopeutuivat]] Australiaan.
 
Mioseenikauden jälkeen aasialaista alkuperää oleva eläimistö saattoi levittäytyä Australiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lostkingdoms.com/snapshots/pliocene_fact.htm | Nimeke = 4 million years ago - the beginning of modern Australia | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}} {{404}}</ref> Intialaisen ja australialaisen eläinmaantieteellisen alueen toisistaan erottava [[Wallacen linja]] on myös [[Euraasian laatta|Euraasian laatan]] ja Indo-Australian laatan raja. Mantereiden raja esti maasiltojen syntymisten ja aiheutti, lintuja lukuun ottamatta, Aasian ja Australian eläimistöissä selvän rajallisesti limittäytyneen [[eläintiede|eläintieteellisen]] jakautumisen. [[Oligoseeni]]kauden puolivälissä Australian ilmasto alkoi muuttua sirkumpolaarisen virtauksen ilmaantumisen seurauksena kuivemmaksi, jolloin maahan kehittyi monipuolinen joukko kuivaan ilmastoon erikoistuneita organismeja, samalla kun kosteilla trooppisilla ja kausittain kosteilla alueilla alkoi kehittyä omia ainutlaatuisia mukautuneita lajejaan.
 
== Nisäkkäät ==
Australian nisäkkäiden fossiilihistoria on rikas, samoin sen valikoima säilyneitä nisäkäslajeja, joista enemmistönä ovat pussieläimet. Fossiilitutkimuksista käy ilmi, että [[nokkaeläimet|nokkaeläimiä]] on elänyt Australiassa jo [[Varhaisliitukausi|varhaisliitukaudella]] 145–99 miljoonaa vuotta sitten,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Archer, M. et al. | Otsikko = First Mesozoic mammal from Australia-an early Cretaceous monotreme | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1985 | Selite= 318:363–366 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki =}}</ref> ja että pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät ovat peräisin [[Eoseenikausi|eoseenikaudelta]] 56–34 miljoonan vuoden takaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Godthelp, H. et al. | Otsikko = Earliest known Australian Tertiary mammal fauna | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1992 | Selite= 356:514–516 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka Australiassa oli eoseenikaudella yhtä aikaa pussieläimiä ja istukallisia nisäkkäitä, vain pussieläimet ovat selvinneet hengissä nykypäivään. Istukalliset nisäkkäät ilmestyivät Australiaan uudestaan mioseenikaudella, kun Australia liikkui lähemmäs [[Indonesia]]a. Kaivauksissa on löydetty tältä ajalta peräisin olevia [[lepakot|lepakoiden]] ja [[rotat|rottien]] fossiileja. Pussieläimet kehittyivät täyttämään tiettyjä [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], ja monissa tapauksissa ne ovat fyysisesti samankaltaisia kuin Euraasian ja Pohjois-Amerikan samoissa lokeroissa elävät istukalliset nisäkkäät. Ilmiötä kutsutaan [[Konvergentti evoluutio|konvergentiksi evoluutioksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Townsend, C. R. et al. | Nimeke = Essentials of Ecology | Vuosi = 2002 | Kappale = The Ecology of Evolution |Selite = 2. p. | Julkaisija = Blackwell Publishers | Tunniste = ISBN 1-4051-0328-0 | www = http://www.blackwellpublishing.com/townsend/Chapters/EOEC02.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }} {{404}}</ref> Esimerkiksi [[pussihukka|pussihukalla]] on huomattavia samankaltaisuuksia [[koiraeläimet|koiraeläinten]], kuten [[susi|suden]], kanssa, ja [[pussiliito-oravat]] ja [[Liito-orava|liito-oravat]] ovat sopeutuneet samalla tavalla puissa liikkuvaan elämäntapaan.
 
=== Nokkaeläimet ===
[[Nokkaeläimet]] ovat nisäkkäitä, jotka pentujen synnyttämisen sijasta lisääntyvät munimalla. Nokkaeläimet kuitenkin luokitellaan nisäkkäiksi, koska ne ruokkivat jälkikasvuaan tuottamallaan maidolla. Tunnetusta viidestä jäljellä olevasta nokkaeläinlajista [[vesinokkaeläin]] ja [[nokkasiili]] esiintyvät Australiassa. Pieni ja ruskean karvan peittämä vesinokkaeläin on poikkeuksellinen eläin. Kun vesinokkaeläimen turkki ensimmäisen kerran esiteltiin Englannin luonnontieteilijöille, he uskoivat, että kyseessä täytyi olla huolella valmisteltu huijaus. Vesinokkaeläimellä on suuri, ulkoisesti ankan nokkaa muistuttava nahkapeitteinen [[kuono]], rasvavarastona toimiva häntä ja räpylät. Lisääntymisaikana lajin urosten takajaloissa olevista kannuksista erittyy [[myrkky]]ä. Kaikilla nokkaeläimillä on [[sähköaisti]], mutta vesinokkaeläimellä se on kaikkein kehittynein.<ref name="moyal">{{Kirjaviite | Tekijä = Ann Moyal | Nimike = Platypus | Sivu = 4–7 | Julkaisija = A&U | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 1-86508-804-8 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myös nokkasiilillä on omituisuutensa: karvaisten piikkien peittämällä nisäkkäällä on suun tilalla putkikärsä, ja se voi [[termiitit|termiittejä]] pyydystäessään liikuttaa kärsässä olevaa kieltä sisään ja ulos noin sata kertaa minuutissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mervyn Griffiths | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 15. Tachyglossidae | Sivu = 10 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = ISBN 0-644-06056-5 | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/15-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Pussieläimet ===
[[Tiedosto:Tasdevil large.jpg|thumb|250px|left|[[Pussiahma]] on maailman suurin jäljellä oleva pussipeto.]]
 
Australiassa elää maailman suurin ja monipuolisin valikoima pussieläimiä. [[Pussipedot|Pussipetojen lahkosta]] on jäljellä kaksi heimoa: [[Pussipedot (heimo)|pussipedot]] (''Dasyuridae''), johon kuuluu noin 50 jäsentä, ja ''Myrmecobiidae'', jonka ainoa hengissä oleva jäsen on [[pussimuurahaiskarhu]].<ref name="foa1a19">{{Kirjaviite | Tekijä = William A. Clemens, B. J. Richardson & P. R. Baverstock | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 19. Biogeography and Phylogeny of the Metatheria | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/19-ind.pdf |Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 }}</ref>
 
[[Pussihukka]] oli Australian pussipedoista suurin ja [[Pussihukat (heimo)|pussihukkien]] (''Thylacinidae'') heimon viimeinen laji. Viimeinen tunnettu pussihukka kuoli vankeudessa vuonna 1936.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Joan M. Dixon | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Sivu = 3–5 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/20-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Nykyisin maailman suurin elävä pussipeto on [[pussiahma]]. Se on kooltaan pienen koiran kokoinen ja osaa myös metsästää, vaikka onkin pääasiassa [[raadonsyöjä]]. Pussiahma kuoli mantereelta sukupuuttoon 600 vuotta sitten ja elää nykyään ainoastaan [[Tasmania]]ssa.<ref name="pussiahma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.tas.gov.au/wildlife/mammals/devil.html | Nimeke = Tasmanian Devil, Sarcophilus harrisii | Tekijä = Parks & Wildlife Service | Julkaisu = Parks.tas.gov.au | Julkaisupaikka = Tasmania | Julkaisija = Department of Tourism, Arts and the Environment | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Pussinäädät|Pussinäätiä]] on neljä lajia, jotka ovat kaikki uhanalaisia.<ref name="quolls">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/threatened/publications/quolls2004.html | Nimeke = Quolls of Australia | Julkaisu = Environment.gov.au | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muita ''Dasyuridae''-heimon pussipetoja kutsutaan toisinaan pussihiiriksi, ja monet niistä painavat alle sata grammaa. [[Länsi-Australia]]n aavikolla elää kaksi lajia [[Pussikontiaiset|pussikontiaisia]]. Ne ovat harvinaisia, sokeita ja korvattomia lihansyöjiä, jotka viettävät valtaosan ajasta maan alla. Pussikontiaisista tiedetäänkin hyvin vähän.<ref name="foa1b23">{{Kirjaviite | Tekijä = Ken A. Johnson & Dan W. Walton | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 23. Notoryctidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/23-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[omnivori|Kaikkiruokaisia]] pussieläimiä ovat muun muassa [[pussimäyrät (heimo)|pussimäyrät]] ja [[pussikaniinit]]. Niitä elää Australiassa seitsemän lajia, joista useimmat ovat uhanalaisia. Näillä pienillä otuksilla on useita yhteisiä luonteenomaisia fyysisiä piirteitä: pulleus, kaarevaselkäinen keho, pitkä, hentoinen, suippo kuono, suuret eteenpäin osoittavat korvat, pitkät ohuet jalat ja ohut häntä. Ryhmän evolutionaarinen alkuperä on epäselvä, mutta niillä on yhteisiä piirteitä sekä liha- että kasvinsyöjäpussieläinten kanssa.
 
[[Kasvinsyöjä|Herbivoriset]] pussieläimet luokitellaan [[harvaetuhampaiset|harvaetuhampaisten]] lahkoon ja edelleen alalahkoihin ''[[Vombatiformes]]'', ''[[Phalangeriformes]]'' ja ''[[Macropodiformes]]''. Vombatiformesiin kuuluu [[koala]] ja kolme [[vompatit|vompattilajia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=709307 | Nimeke = Vombatiformes | Julkaisija = Itis | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Koala on yksi Australian parhaiten tunnetuista pussieläimistä. Se elää puissa ja nauttii ravinnokseen tiettyjen [[eukalyptus]]ten lehtiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. K. Lee & F. N. Carrick | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 31. Phascolarctidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/31-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 28.7.2008 }}</ref> Vompatit elävät maassa ja syövät [[heinäkasvit|heiniä]], [[sarakasvit|sarakasveja]] ja [[juuri]]a. Ne kaivavat pitkiä käytäviä rottamaisilla etuhampaillaan ja voimakkailla kynsillään. Vompatit ovat aktiivisia pääasiassa hämärässä ja öisin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 32. Vombatidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = httphttps://www.environment.gov.au/biodiversitysystem/abrsfiles/publicationspages/faunaa117ced5-of9a94-australia/pubs4586-afdb-1f333618e1e3/volume1bfiles/32-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = {{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:Koala climbing tree.jpg|thumb|250px|[[Koala]] on Australian tunnetuimpia pussieläimiä.]]