Ero sivun ”Korko” versioiden välillä

2 032 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
(→‎Tasaerä: Korjattu kirotusvirhe :D)
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
=== Yksinkertainen korko ===
 
Yksinkertaista korkoa käytettäessä korkoa kertyy vain jäljellä olevalle lainapääomalle. Tällöin kertyvä korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen. 0
 
Yksinkertaista korkoa laskettaessa korko <math>R</math> lasketaan kaavasta
 
<math>R = \frac{k \cdot p \cdot t}{100 \cdot 365}</math>
 
missä ''k'' on jäljellä oleva pääoma, ''p'' vuotuinen korkokanta prosentteina ja ''t'' aika päivinävuosina.
 
Jos korkoaika ''t'' on lyhempi kuin yksi vuosi, on eri yhteyksissä käytössä kolme hieman eri tulokseen johtavaa tapaa, joilla aikaväli eli ''korkopäivien'' lukumäärä muunnetaan vuoden murto-osiksi. Erot tapojen välillä johtuvat siitä, etteivät kaikki [[kuukausi|kuukaudet]] ole yhtä pitkät. Eri tavat ovat:
* ''englantilainen tapa'': aikavälin pituus päivinä lasketaan ottamalla huomioon kuukausien todelliset pituudet, ja näin saatu korkopäivien lukumäärä muunnetaan vuoden murto-osiksi jakamalla 365:llä tai karkausvuosina 366:lla
* ''ranskalainen tapa'': aikavälin pituus päivinä lasketaan huomioon ottamalla huomioon kuukausien todelliset pituudet, mutta vuoden murto-osalle käytetään likiarvoa, joka saadaan jakamalla korkopäivien lukumäärä 360:lla; ja
* ''saksalainen tapa'': korkopäivien lukumäärälle käytetään likiarvoa, joka saadaan olettamalla, että jokaisessa kuukaudessa olisi 30 päivää, ja näin laskettu lukumäärä jaetaan 360:lla.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Leila Karjalainen | Nimeke = Optimi: Matematiikkaa talouselämän ammattilaisille | Sivu = 38 | Luku = Korkoaika | Julkaisija = Pii-kirjat | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 952-9776-26-8}}</ref>
 
Aikavälin alkupäivältä ei makseta korkoa, mutta kylläkin loppupäivältä.
 
Suomessa oli saksalainen tapa aikaisemmin yleisesti käytössä, mutta nykyisin aikavälin todelliseen pituuteen perustuva englantilainen tapa on sen enenevässä määrin syrjäyttänyt.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/talmat/korko1/korko1.html | Nimeke = Korkolaskut: määritelmiä ja kaavoja | Julkaisija = Opetushallitus | Viitattu = 24.11.2017}}</ref>
missä ''k'' on jäljellä oleva pääoma, ''p'' vuotuinen korkokanta prosentteina ja ''t'' aika päivinä.
 
==== Laskuesimerkki ====
Joissain yhteyksissä näkee vuotta lyhyemmät aikavälit muunnettavan vuoden murto-osiksi olettamalla, että vuoden jokaisessa [[kuukausi|kuukaudessa]] olisi 30 päivää ja vuodessa siten 360 päivää. Tämä laskentatapa omaksuttiin talouselämässä ennen tietokoneiden keksimistä helpottamaan manuaalista koronlaskentaa. Nykyään sen käyttäminen edellyttää, että kyseessä on toimialalla vakiintunut kauppatapa tai asiasta on erikseen sovittu esimerkiksi luottosopimuksessa. Normaalisti tulee siis käyttää todellisia korkopäiviä osoittajassa ja kyseisen vuoden päivien lukumäärää nimittäjässä, jolloin karkausvuonna nimittäjässä tulee käyttää arvoa 366.
Jos 1000 euron pääoma lainataan ajaksi 10. kesäkuuta – 25. marraskuuta, on aikavälin todellinen pituus (30-10)&nbsp;+&nbsp;31&nbsp;+&nbsp;31&nbsp;+&nbsp;30&nbsp;+&nbsp;31;&nbsp;+&nbsp;25 = 168 päivää, mutta jos jokaisen kuukauden pituus pyöristetään 30:ksi, saadaan sen laskennalliseksi pituudeksi 165 päivää. Näin ollen korkolaskussa käytettynä aikakertoimena on englantilaisen tavan mukaan 168/365, tai jos kyseessä on karkausvuosi, 168/366, ransakalaisen tavan mukaan 168/360 ja saksalaisen tavan mukaan laskettuna 165/360. Jos vuotuinen korkokanta on 6 prosenttia, maksettava korko tältä aikaväliltä on siis:
* englantilaisen tavan mukaan laskettuna: 1000 &middot; 6/100 &middot; 168/365 = 27,62 €, tai jos kyseessä on karkausvuosi, 1000 &middot; 6/100 &middot; 168/366 = 27,54 €;
* ranskalaisen tavan mukaan laskettuna: 1000 &middot; 6/100 &middot; 168/360 = 28 euroa, ja
* saksalaisen tavan mukaan laskettuna: 1000 &middot; 6/100 &middot; 165/360 = 27,5 euroa.
 
=== Korkoa korolle ===
96 039

muokkausta