Versio 22. marraskuuta 2017 kello 23.10 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 387 muokkausta →‎Nestemäiset polttoaineet ← Vanhempi muutos		Versio 24. marraskuuta 2017 kello 11.28 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 158 muokkausta p typofix Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Polttoaineet}} '''Energiakasvi''' on kasvi, jota viljellään [[biopolttoaine]]~~eiden~~iden raaka-aineeksi. Valmistettava polttoaine voi olla kiinteää, nestemäistä tai [[biokaasu]]a. == Kiinteät polttoaineet == Kasveja voidaan polttaa sellaisenaan (polttopuu), puuhiilenä tai pelletteinä. Kiinteät polttoaineet sopivat voimalaitoksiin ja rakennusten lämmitykseen. Yksinkertaisinta energiakasvien käyttöä on perinteinen puulämmitys. Kiinteinä polttoaineina käytettäviä kasvilajeja esimerkiksi nopeasti kasvavat [[paju]]t, joita on kasvatettu 1970-luvulta asti käytettäviksi lämmitysenergian tuotannossa polttoaineena mestästä saatavan hakkeen rinnalla tai sijasta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pajubuumi-j%C3%A4i-tulematta-1.98928 \| Nimeke = Pajubuumi jäi tulematta \| Tekijä = \| Ajankohta = 2015 \| Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus \| Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Kasvaessaan paju varastoi auringon energiaa kemialliseen muotoon [[fotosynteesi]]ä käyttäen. Pajun ongelmana on sen [[siitepöly]]n aiheuttamat oireet [[allergia]]a sairastaville. Haittaa voi torjua viljelemällä vain naaraspuolisia eli [[emi]]kasveja. Tropiikissa haitallisena vieraslajina leviävä alkujaan eteläamerikkalainen [[vesihyasintti]] sopii pellettien raaka-aineeksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://link.springer.com/article/10.1007/s40095-015-0195-8 \| Nimeke = On the potential of water hyacinth as a biomass briquette for heating applications \| Tekijä = Munjer K ja muut \| Ajankohta = 2016 \| Julkaisu = International Journal of Energy and Environmental Engineering \| Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Rivi 19: Tropiikissa kasvatetaan paljon [[palmuöljy]]ä. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin huolissaan öljypalmun viljelyyn liittyvistä ympärisyöuhkista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7974300 \| Nimeke = Tuottoisa biodiesel – ympäristöuhka vai mahdollisuus? \| Tekijä = \| Ajankohta = 2015 \| Julkaisu = Yle \| Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Muita kasvilajeja ovat [[öljyjatropa]]<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=125004 \| Nimeke = Jatropa - lupaava biodieselin raaka-aine ~~\| Tekijä =~~ \| Ajankohta = 2006 \| Julkaisu = Global.fi \| Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Bioetanolia valmistetaan [[tärkkelys]]-, [[selluloosa]]- tai [[sokeri]]pitoisista kasveista kuten suokeriruo'osta ja sokerijuurikkaasta, vehnästä ja maissista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2412.pdf \| Nimeke = Bioetanolia maatalouden selluloosavirroista \| Tekijä = \| Ajankohta = 2007 \| Julkaisu = VTT Tiedotteita \| Viitattu = 22.11.2017 }}</ref> Rivi 27: ==Suomi== Bioenergiayhdistys Finbion mukaan Suomessa voidaan tuottaa 8 TWh peltoenergiaa. Finbio arvioi energiakasvien viljelyalaksi 250 000 ha ja [[olki]]en keräysalaksi 100 000 ha (2020). Vuonna 2007 ruokohelpiä viljeltiin 20  000 ha ja käytettiin 30 voimalassa.<ref>Finbio: Ruokohelpi tärkein energiakasvi, Helsingin Sanomat 29.8.2007 B9</ref> Ruokohelven kuljettaminen osoittautui kalliiksi ja sen polttaminen vaikeaksi, joten 2010-luvulla voimalat luopuivat asteittain sen energiakäytöstä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6767347 \| Nimeke = "Ruokohelvestä ei ollutkaan kultakaivokseksi" \| Tekijä = \| Ajankohta = 2013 \| Julkaisu = Yle \| Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> ==Katso myös==

Ero sivun ”Energiakasvi” versioiden välillä