Ero sivun ”Kilpisjärven biologinen asema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Alueen luonto: kh |
pov. Olennaisilta osin lähteetön. |
||
Rivi 3:
{{coord|69|02.6|N|20|48.2|E|type:landmark_region:FI-LL|display=title}}
'''Kilpisjärven biologinen asema''' on [[Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta| Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan]] kenttätutkimusasema [[Käsivarren Lappi|Käsivarren Lapissa]], [[Enontekiö]]llä, [[Kilpisjärvi|Kilpisjärvellä]], [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] rannalla. Se on perustettu vuonna [[1964]] ja laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 2003
== Alueen luonto ==
{{lähteetön}}
Alue on kylmintä ja korkeinta aluetta Suomessa. Vuoden keskilämpötila on −2,3 °C. Monet alueen tunturit kohoavat yli 1 000 metrin korkeuteen, kuten [[Saana (tunturi)|Saana]] (1 029 m) ja [[Halti]] (1 324 m). Lumi sulaa myöhään ja Kilpisjärvi on jäässä pitkälle kesäkuuhun saakka. Kasvillisuus on puutonta [[tunturipaljakka]]a tai [[tunturikoivu|tunturikoivikkoa]]. Havupuut eivät menesty alueella. Lajistossa ovat edustettuina [[Arktis-alpiininen laji|arktis-alpiiniset lajit]]. Alueella esiintyy monia tunturikasveja, [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja [[perhoset|perhosia]], joita ei muualta Suomesta löydy. Alue on viimeisin paikka Suomessa, jossa [[naali]] on pesinyt. Kalastossa on useita lohikaloja, kuten [[siika]], [[nieriä]], [[taimen]] ja [[harjus]].
Rivi 17:
== Tutkimus ==
[[Kuva:Saana ja biologinen asema.JPG|thumb|300px|Saana-tunturi ja biologinen asema kesäkuussa]]
{{lähteetön}}
Asemalla on tutkittu muun muassa pikkunisäkkäitä ja tehty kasvi-, maaperä- ja vesistötutkimusta. Aseman pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat kansainvälisestikin arvokkaita. Niitä on tehty muun muassa koivun siemensadosta, kasvien kukinnasta ja hedelmien tuotannosta. Aseman viereistä Saanatunturia ja [[Mallan luonnonpuisto]]a on myös tutkittu.
| |||