Halonen opiskeli [[Pariisi]]ssa muun muassa [[Paul Gauguin]]in johdolla, ja sai vaikutteita [[Japonismi|japanilaisista puupiirroksista]]. Hän oli [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] ja [[karelianismi]]n edustaja.<ref name="KasTaidetta012008">{{Lehtiviite | Tekijä=Anna-Maria von Bonsdorff | Otsikko=Sydän Suomessa, mieli maailmalla | Julkaisu=Kas Taidetta | Vuosi=2008 | Numero=1 | Sivut=3}}</ref>
Halonen maalasi eniten maisemia ja kansanelämänkuvauksia. Hän teki 1900-luvun alkupuolella värikokeiluja ja tapaili myös [[Impressionismi|impressionistisempaa]] maalaustyyliä, mutta 1920-luvun alkuun mennessä tyyli tasaantui pehmeäksi ja ilmavaksi.{{lähde}}
Pekka Halosen taiteessa on sekä perisuomalaisuutta että kansainvälisyyttä. Aiheet olivat suomalaisia, mutta ilmaisussa on vaikutteita kansainvälisistä virtauksista. Hän kuvasi pyhänä puuna pidetyn pihlajan [[symbolismi|symbolistisen]] mystisenä, ja lumisia puita kuvaavissa maalauksissa on [[japonismi]]n koristeellisuutta.<ref name="KasTaidetta012008" /> Halosen maalaukset ovat usein väritykseltään ja sommittelultaan [[fresko]]maisen tyyliteltyjä, kuten ''Avannolla'' ja ''[[Tienraivaajia Karjalassa]]''.{{lähde}}
