|
'''Sitaattioikeus''' eli '''siteerausoikeus''' on Suomen [[tekijänoikeusSuomen tekijänoikeuslaki|Suomen tekijänoikeuslain]] 22 §:ssä määritelty [[Tekijänoikeuden rajoitukset|tekijänoikeuden rajoitus]], jonka mukaan "julkistetusta”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa"laajuudessa”.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22 §] Finlex®</ref> Sitaattioikeutta käytettäessä siteerattava teos ja sen tekijä (''alkuperäinen lähde'') on ilmoitettava, muutoin siteerausta voidaan pitää [[Tekijänoikeuden loukkaus|tekijänoikeuden loukkauksena]], vaikka siteerausoikeuden ehdot muutoin täyttyisivätkin.
Siteerausoikeuden käyttöä pohdittaessa on tärkeää, että lainauksen käytön ja siteerattavan teoksen välillä on ''asiallinen yhteys''. Vääristelevän sitaatin, eli sellaisen joka antaa virheellisen tai puutteellisen kuvan alkuperäisestä teoksesta, julkistaminen on tekijänoikeusrikkomus, koska se ei täytä sitaattipykälässä säädettyä ''hyvän tavan mukaisuutta'' koskevaa vaatimusta.
Siteerausoikeus ei ole sidottu teoslajiin, vaan periaatteessa tekstin lisäksi voidaan siteerausoikeudella käyttää myös valokuvia, musiikkia ja muunlaisia teoksia, niin kauan kuinkun alkuperäisen teoksen ja uuden teoksen välinen asiallinen yhteys täyttyy. [[Tekijänoikeusneuvosto]]n lausunnossa [http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/1997/liitteet/tn9709 1997:9] otetaan kuitenkin kanta, ettei elämäkerrallisessa multimediateoksessa voida sitaattioikeuden perusteella käyttää lyhyitä musiikkinäytteitä. Toisaalta lausunnossa [http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2002/liitteet/tn200216.pdf 2002:16] suhtaudutaan varovaisen myönteisesti kuvasitaatteihin ja todetaan, että elokuvista voi tulla kyseeseen korkeintaan joidenkin sekuntien mittaiset lainaukset.
== Siteerausoikeuden käyttäminen ==
=== Hyvä tapa ===
Sitaattioikeuden yhteydessä ''hyvä tapa'' tarkoittaa Harengon, Niirasen ja Tarkelan mukaan sitä, että "siteerattaessa”siteerattaessa teosta tai sen osaa on lähde mainittava joko välittömästi siteeratun kohdan yhteydessä tai muussa sopivassa paikassa. Siteeraus on myös selkeästi erotettava siteeraajan omasta tekstistä esimerkiksi lainausmerkeillä."” Lainauksella pitää myös aina olla hyväksyttävä asiallinen yhteys lainaajan omaan teokseen.<ref>Harenko, Niiranen & Tarkela, s. 630.</ref>
; Asiallinen yhteys
Lainatun ja lainaavan teoksen välillä tulee olla ''asiallinen yhteys'', ja tätä edellytystä kutsutaan vakiintuneesti siteerausfunktioksi tai vetoamisfunktioksi. Asiallisen yhteyden vaatimus koskee sitä, mitä tarkoitusta varten lainaus on sallittu. Harengon et al. mukaan "olennaista”olennaista on, että siteerattava teos havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa jollain tavalla lainaajan omaa esitystä"esitystä”.<ref>Harenko, Niiranen & Tarkela, s. 175–176.</ref> [[T. M. Kivimäki|T. M. Kivimäen]] mukaan "siteerauksen”siteerauksen tulee, ollakseen oikeutettu, olla avuksi henkisessä luomistyössä"luomistyössä”.<ref>T. M. Kivimäki: ''Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait''. Helsinki 1966.</ref> Siteerattua teosta saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen tekemää tekstiä tai kuvaa ei saa käyttää korvaamaan omaa tekstiä tai muuta teosta.
=== Laajuus ===
|
