Ero sivun ”Märehtijät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
→‎top: Linkkikorjaus per pyyntö using AWB
Korjasin muuttuneen Tiede-lehden linkin.
Rivi 29:
Sorkkaeläinten luokitus on muilta osin osoittautunut [[Sikaeläimet#Käsitysten erot|luonnottomaksi]], eikä perinteistä alalahkojakoa ole viime aikoina käytetty.<ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=14200001 | Nimeke = ''Artiodactyla'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ITIS">{{ITIS | ID =180692 | taksoni =Artiodactyla| luettu =7.11.2010}}</ref> [[Fylogenia|Kehityshistoriallisesti]] märehtijät (''Ruminantia'') muodostavat yhden sorkkaeläinten ja [[valaat|valaiden]] yhdessä muodostaman [[kehityslinja]]n (''[[Cetartiodactyla]]'' tai uudelleen tulkittu ''Artiodactyla'') neljästä päähaarasta.<ref>[http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0007062 M. Spaulding ym. (2009)] ''[[PLoS One]]''</ref> Märehtijöille lähisukuisin ryhmä on [[valaat|valaiden]] ja [[virtahevot|virtahepojen]] yhdessä muodostama kehityshaara. Nykyinen muodollinen luokitus ei heijasta tätä kehityshistoriaa,<ref name="Wilson&Reeder"/> ja märehtijät on jäänyt määrittelemättömäksi luokittelutasoksi lahko- ja heimotasojen välille.
 
Märehtijät ovat [[Kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]], joiden ruoansulatuksen erityispiirteenä on, että ne pystyvät etumahojensa mikrobitoiminnan avulla hyödyntämään runsaskuituista, muuten heikosti sulavaa ravintoa sekä huonolaatuista valkuaista tai jopa [[aminohappo]]ja yksinkertaisempia typpiyhdisteitä valkuaisen lähteenä. Ihmisen kotieläimistä [[nauta]], [[lammas]] ja [[vuohi]] ovat märehtijöitä. [[Märehtiminen|Märehtimällä]] ravintonsa sulattavia nisäkkäitä on myös märehtijöiden taksonomisen alalahkon ulkopuolella; niitä ovat muiden muassa [[kengurut]]<ref name="Tiede">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=760&vl2007/jutut/artikkelit/kenguru_loikkaa_mutta_vain_australiassa | Nimeke =Kenguru loikkaa, mutta vain Australiassa | Tekijä = Leena Tähtinen | Julkaisu = Tiede.fi | Ajankohta = 9.2.2007 | Julkaisija = Tiede -lehti | Viitattu = 8.11.2010 }}</ref> ja [[kamelieläimet]].
 
Lähes kaikilla ''Pecora''-osalahkon märehtijöillä on sarvet. Sarvet eivät kuitenkaan ole ryhmää määrittävä yhteinen ominaisuus, vaan ne ovat kehittyneet itsenäisesti eri heimoissa.<ref name=uu/> Onttosarvisia (''Bovidae'') lukuun ottamatta märehtijöiden sarvia ei luokitella todellisiksi sarviksi, koska ne ovat joko haarautuneita (esim. [[hirvi]]) tai ne eivät kasva otsaluusta (kirahvit). Sorkkaeläinten ulkopuolella [[Sarvikuonot|sarvikuonoilla]] on myös nenäluusta kasvavat sarvet, jotka eivät tosin ole todellisia sarvia. Nisäkkäistä vain onttosarvisilla on todelliset sarvet.