Ero sivun ”Surku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
== Hahmon kuvaus ==
Surku-koira on kooltaan pieni ja väriltään vaaleanruskea. Sillä on päällään punainen viitta, joka on kiinni hakaneulalla. Surkun päätä koristaa niinikään punainen hiippalakki. Surku on nimensän mukaan surumielinen, yksinäinen kulkuri. Hänen unelmansa on liittyä [[susi]]laumaan, sillä Surku kokee sudet veljikseen. Hän kiipeää joka yö vuorelle ulvomaan kuuta toiven, että hänen susiveljensä kuulisivat. Eräänä yönä Surkun veljet vihdoin saapuvat. Surkun suureksi pettymykseksi ne aikovatkin syödä hänet, eivätkä ottaa häntä vastaan heidän veljenään. Tämän ymmärtäessään Surku lausuu surullisenhauskan repliikkinsä "Taisin erehtyä. Syökää minut sitten. Minkäs sille mahtaa."
 
Surkun pelastaa kuitenkin torvea soittava [[Hemuli]], joka on saapunut [[Muumilaakso]]on samoihin aikoihin, kuin Surku. Sudet pelästyvät torven soittoa ja lähtevät pois. Surku lähtee Hemulin ja pienen ötökkä-Salomen mukana pois Muumilaaksosta ja jatkaa taivaltaan heidän kanssaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Surku