Ero sivun ”Ympäristö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) TA |
Tarkempi ja laaja-alaisempi määrittely, muokataan Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee luontoa. Topologisesta [[Ympäristö (topologia)|ympäristöstä]] on oma artikkelinsa.}}
Ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta. Usein ensimmäisenä ihmiselle tulee sanasta ympäristö mieleen luonto eli ekologinen ympäristö. Ympäristö on kuitenkin laajempi kokonaisuus, johon kuuluu luonnon lisäksi kulttuurin muovaama inhimillinen ympäristö. 1800-luvun maantieteessä ympäristön määriteltiin olevan "Kaikki, mikä on havaitsijan ympärillä".
'''Ympäristö''' on ihmistä ympäröivä [[luonto]], jonka kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Ympäristöön kuuluvat [[ilmakehä]], [[maaperä]] ja [[vesistö]]t.<ref>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=ymp%C3%A4rist%C3%B6&SearchWord=ymp%C3%A4rist%C3%B6&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 ympäristö (2.)], Kielitoimiston sanakirja</ref>▼
Ympäristö voidaan nähdä luonnontieteellisenä, sitä ulkoapäin tarkasteltavana kokonaisuutena, sosiaalisena ja yhteiskunnallisena rakennelmana tai koettuna ja elettynä elämänpiirinä tai elettynä tilana, jolloin ympäristö nähdään subjektiivisena yksilön nälökulmasta. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Willamo|Nimeke=Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä -väitöskifja|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisija=Helsingin yliopisto|Verkkoaineisto=http://www.helsinki.fi/ymparistotieteet/pdf/EF/EF23-Willamo.pdf&ved=0ahUKEwjRrcCcxdLXAhUjYZoKHQfPBEYQFggpMAE&usg=AOvVaw3zSXpeQKiFRqEG6d5AKr9c}}</ref>
Ympäristö on ihmiselle elintärkeä, sillä siitä saadaan kaikki resurssit kuten vettä, ravintoa, happea, energiaa. Lisäksi jätteet puretaan ympäristöön. Ympäristön rajallisuuden havaitseminen johti ympäristönsuojeluun. Suojelulla pyritään säilyttämään ihmisen elinmahdollisuudet.▼
Subjektiivinen ympäristö
Koettu ja eletty tila voidaan nähdä myös paikkana, jonka keskipiste on havainnoitsija ja akselit oikealla, vasemmalla, edessä ja takana. Filosofi ja maantieteilijä Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikissä esittämässään epistemologisessa teoriassaan ihmisellä on synnynnäiseti käsitys tilasta ja ajasta, niin kutsuttuina ymmärryksen kategorioina. Koettu ja havaittu tila on psykologinen, ei siis vain pituus- ja leveyspiirien määrittämä paikka tai alue. Ympäristöfilosofiassa pohditaan esimerkiksi, mitä ovat hajut ja äänet tai mikä on maiseman olemus. Joskus näitä sanotaan filosofiassa "puoliolioiksi" Baltiansaksalainen filosofi ja biologi Jakob von Uexküll loi käsitteen "Umwelt" tarkoittamaan eliön käsitystä omasta ympäristöstään. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Petri Kuhmonen & Seppo Sillman|Nimeke=Jaettu jana, ääretön raja: Pellervo Oksalan juhlakirja|Vuosi=1998|Luku=Dialogisuus ja kehollisuus näkökulmina ympäristöfilosofiaan|Sivu=|Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Filosofian laitos|Verkkoaineisto=http://users.jyu.fi/~petkuhm/luonfil.htm}}</ref>
Ekologinen eli luonnonympäristö
▲
▲Ympäristö on ihmiselle elintärkeä, sillä siitä saadaan kaikki resurssit kuten vettä, ravintoa, happea, energiaa. Lisäksi jätteet puretaan ympäristöön. Ympäristön rajallisuuden havaitseminen johti ympäristönsuojeluun eli ympäristöongelmien ratkaisemiseen, lievittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Suojelulla pyritään säilyttämään ihmisen ja koko biosfäärin elinmahdollisuudet.
Ihmiskunnan ja sen ympäristön, maapallon väliset ongelmat voidaan nähdä syntyvän kahdesta päälähteestä:
| |||