Wikipedia

Ero sivun ”Preeria” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.76.38.197 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Zache tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012}}
[[KuvaTiedosto:Konza1.jpg|thumb|250px|Preeriaa.]]
 
'''Preeria''' on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] keskiosissa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Kanada]]n [[keskilänsi|keskilännessä]] sijaitseva [[aro]]alue, jolla kasvaa enimmäkseen [[ruoho]]a, pensaita ja muita matalia kasveja. Preeria sijaitsee mantereen keskiosissa, eikä sinne siksi yllä sateita niin usein kuin rannikkoalueille. Osaltaan sateiden tuloa mereltä estävät myös [[Kordillieerit|Kordillieerien]] vuoristo. Preeria on nykyisin suurelta osalta otettu viljelykseen, asumiseen tai karjanhoitoon. Alkuperäistä preeriaa löytää enimmäkseen enää luonnonpuistoissa. Aikoinaan preerialla vaelteli suuria [[biisoni]]laumoja, jotka on sittemmin metsästetty pois. Nimitys preeria (''prairie'') tulee [[ranskan kieli|ranskan kielen]] [[niitty]]ä tarkoittavasta sanasta, aluehan kuului alun perin ranskalaisille siirtomaaisännille. Preerian ruohoiselle kasvillisuudelle on ominaista se, että noin 2/3kaksi kolmasosaa kasvien eloperäisestä aineesta on maan alla muun muassa juurakoissa ja mukuloissa.
 
[[KuvaTiedosto:Tallgrass Prairie Nature Preserve in Osage County.jpg|thumb|250px[[Biisoni|Biisoneita]] luonnonpuistossa pitkäheinäisellä preerialla.]]
 
== Sijainti ja muodostuminen ==
Rivi 11:
Preerian aluetta sanotaan myös [[Suuret tasangot|suuriksi tasangoiksi]] ({{k-en|Great Plains}}) topografiansa vuoksi, koska se on maastoltaan enimmäkseen melko tasaista. Preerian ydinalue on [[Mississippi (joki)|Mississippijoen]] länsipuolisissa osavaltioissa. Kanadassa preeriaa on [[Alberta]]ssa, [[Saskatchewan]]issa ja [[Manitoba]]ssa. Preeriaksi kutsuttua ruohostoa on myös [[Kalifornia]]n keskialtaassa. Preeria kattaa suurimman osan Yhdysvaltain [[Pohjois-Dakota]]n, [[Etelä-Dakota]]n, [[Nebraska]]n, [[Kansas]]in, [[Oklahoma]]n, [[Texas]]in, [[Colorado]]n, [[Wyoming]]in ja [[Montana]]n osavaltioista, ja huomattavia osia myös [[Indiana]]n, [[Illinois]]in, [[Iowa]]n, [[Wisconsin]]in, [[Missouri]]n ja [[Minnesota]]n osavaltioista.
 
Pieniä preeria-alueita on myös itäisillä metsäalueilla ehkä [[Pohjois-Amerikan intiaanit|intiaanien]] metsänhävitystoiminnan aikoinaan aiheuttamina. Nämä preeriat ovat mahdollisesti intiaanien [[Kaskeaminen|kaskeamalla]] synnyttämiä. Preerialla on usein paloja[[maastopalo]]ja, jotka ovat ihmisten tai luonnon, esimerkiksi salaman, aiheuttamia. Ainakin osittain nämä tiheään toistuvat palot ovat ylläpitäneet preerian puuttomuutta. Ruohokasvien syvälle ulottuvat juuret selviävät hengissä paloista.
 
Preerian itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, s. 154.</ref>.
 
Tutkijoiden mielestä preeria alkoi syntyä jo noin 65–60 miljoonaa vuotta sitten, mutta nykyisenkaltaisia kasveja siellä alkoi olla noin 25–15 miljoonaa vuotta sitten [[mioseeni]]kaudella, kun [[maapallo]]n ilmasto viileni ja kuivui ajan myötä.<ref>http://www.metroparks.net/CmsData/Site/Documents/Prairies_2004.pdf</ref><ref>http://www.nps.gov/archive/wica/Vanishing_Prairie.htm</ref> Nykyisenlainen preerian ilmasto on ollut noin 3&nbsp;000 vuotta.<ref name="klimate1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sws.uiuc.edu/docs/journals/4MS_2216ClimCondPra.pdf | Nimeke =Quantification of Climate Conditions Important to the Tall Grass Prairie | Tekijä =Stanley A. Changnon, Kenneth E. Kunkel, Derek Winstanley | Tiedostomuoto =pdf | Selite = Volume 96, #1, pp. 41-54| Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisija =Illinois State Academy of Science | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Sademäärän pienennyttyä laajoilla alueilla puustolle kelpaamattomaksi syntyi laajoja ruohoisia ja pensaikkoisia alueita. Amerikan preeria on samaa ruohoista kasvillisuustyyppiä johon kuuluvat lauhkeat [[ruohoaro]]t, [[savanni]]t ja [[pensasaro]]t, joille on yhteistä se, että kasvillisuus on pääosin ruohoa ja pensaita ja se, että ilmasto on lauhkea ja sademäärä keskinkertainen. Metsää kasvaa ruohostossa vain 5–10&nbsp;%:lla maa-alasta.{{lähde}}
Rivi 20:
Preerian ilmasto on [[mannerilmasto|mantereinen]], talvet kylmiä ja kesät kuumia, ja kaikkina vuodenaikoina on voimakkaita tuulia. Preerian itäosissa esiintyy keväisin ukkosmyrskyihin liittyviä [[tornado]]ja. Alueella esiintyykin enemmän tornadoja kuin missään muualla. Pohjois-Amerikan preerialle on tyypillistä kylmeneminen etelästä pohjoiseen ja kuiveneminen idästä länteen. Kuivuudeltaan preeria jakautuu itä-länsisuunnassa moneen vyöhykkeeseen, joita ovat metsäpreeria, pitkäheinäpreeria, sekaheinäpreeria ja lyhytheinäpreeria. Sateisempi pitkäheinäinen preeria on tyypillinen preeria, joka muistuttaa Ukrainan aroja [[mustamulta]]maannoksineen. Kosteammalla pitkäheinäpreerialla sateet ovat myös ennustettavampia kuin lyhytheinäpreerialla.
 
Tavallisimmin preeria ei ole altis maaperän kulumiselle eli eroosiolle[[eroosio]]lle, koska siellä on runsas kasvillisuus. Mutta suhteellisenSuhteellisen harvoin toistuvina pitkinä kuivuuskausina varsinkin kuivimmat preeria-alueet ovat kuitenkin uhanneet aavikoitua, koska ihmisen viljelemät kasvit eivät monestikaan kestä kuivuutta. Näin peltojen paikalle syntyi [[Dust Bowl|kuivalla 1930-luvulla]] pölyäviä alueita, jaeivätkä kuivuneet viljakasvit eivät pysäyttäneet hiekan ja pölyn leviämistä.
 
== Kasvillisuus ==
[[KuvaTiedosto:Prairie grass.JPG|thumb|250px|Tyypillistä pitkäheinäpreeriaa.]]
Preeria-alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (''shortgrass prairie'') lännessä ja pitkäruohoiseen (''tallgrass prairie'') idässä.
 
Rivi 30:
Pitkäheinäpreeria ulottuu Yhdysvalloissa etelän [[Texas]]ista [[Minnesota]]an ja pohjoisen Kanadan [[Manitoba]]an, suunnilleen 100 pituusasteen itäpuolella. Preeriapalot olivat luonnonvaraiselle preerialla tavallisia. Pitkäheinäpreerialla on metsäsaarekkeita ja metsää vain 5–10 prosenttia maa-alasta. Ruoho on yleensä 1,5–2 metriä korkeata, mutta yltää joskus jopa 2,5–3 metriin.
 
[[KuvaTiedosto:More Badlands Plant Life.jpg|thumb|250px|[[Badlandsin luonnonpuistonkansallispuisto]]n preeriamaisemaa [[Etelä-Dakota]]n osavaltiossa Yhdysvalloissa.]]
 
Lyhytheinäpreeriaa on suunnilleen [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] ja Nebraskan osavaltion välisellä pituusasteella. Lyhytheinäistä preeriaa kasvaa Coloradon ja Kansasin, ja Oklahoman, Texasin ja New Mexicon ylätasangoilla. Lyhytheinäpreerian ilmasto on mantereinen ja puolikuiva. Joet tuppaavat helposti kuivumaan.<ref>Virrankoski 1994, s. 181, 154.</ref>
 
Lyhytheinäpreerialla kasvaa muun muassa [[puhveliheinä]] ja [[Gammaheinät|gammaheiniä]]. Runsasravinteinen lyhytkasvuinen puhveliheinä kelpaa eläimille ravinnoksi kuivanakin. Se kasvaa tiheänä mattona yksin ollessaan, kestää laidunnusta ja tallaamista sekä kasvaa sateen jälkeen nopeasti.<ref>Lips 1978, s. 84.</ref> Ruoho on lyhyttä ja harvakasvuista, mutta sokeripitoista.<ref name="Virrankoski_1994_181">Pentti Virrankoski,SKS 1994, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit, ISBN 951-717-788-7, s. 181.</ref>
 
== Ihminen ja preerian eläimistö ==
Preeria tunnetaan parhaiten vielä 1800-luvulla olleista hyvin runsaista biisonilaumoista. Myös [[Preeriakoirapreeriakoira]]t ja [[Kojootti|kojootit]] ovat myös alueen eläimiä. Uudisraivaajat metsästivät niitä ja ottivat 200 vuodessa ottivat maan viljelykseen. Näin ollen alkuperäinen preeria on jäljellä vain luonnonsuojelualueilla. Lisäksi Yhdysvaltojen preerian [[ekosysteemi]] joutui liian suuren rasituksen kohteeksi metsästäjäintiaanien kultakaudella 1800-luvulla. Alueen intiaaniheimot havaitsivat eurooppalaisten valloittajien mukana tulleen hevosen tuomat välittömät edut metsästyksessä, sodankäynnissä ja liikkumisessa tasanko-olosuhteissa. Intiaanien kesyttämällä ja ryöstämällä hankkimat hevoslaumat ja preerialla luonnostaan laiduntavat biisonit aiheuttivat liikkuessaan lisääntyvää [[eroosio]]taeroosiota. Lisäksi biisonien, hevosten ja muun karjan yhteinen laiduntarve oli liian suuri suhteessa laidunnettavissa olevan preerian määrään. Esimerkiksi eteläisillä preerioilla biisonien määrä oli vähentynyt vuodesta 1800 eteenpäin, ja alueella asuvat komantsit[[comanchet]] kärsivät riistan vähyydestä jo 1850-luvulla. Eurooppalaistaustaisten uudisraivaajien lisäksi siis myös alkuperäiset asukkaat vaikuttivat Suurten Tasankojentasankojen ekosysteemin muuttumiseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hämäläinen, Pekka| Otsikko = The Rise and Fall of Plains Indian Horse Cultures| Julkaisu = The Journal of American History| Ajankohta = Decemberjoulukuu 2003| Vuosikerta = 90| Numero = 3| Sivut = 833-862833–862 | Julkaisija = Organization of American Historians| Selite= | Tunniste= | Viitattu =5.4.2009 }}</ref>
 
== Lähteet ==
*Andersson, Rani-Henrik: ''Lakotat -– kotkan ja biisonin kansa''. SKS, 2009.▼
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eva Lips | Nimeke = Intiaanit| Vuosi =1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-1526-5 }}▼
*Andersson, Rani-Henrik & Henriksson, Markku: ''Intiaanit -– Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia''. Gaudeamus, 2010.▼
*{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Virrankoski | Nimeke =Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit : intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukonjoelle | Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 951-717-7887 }}▼
▲*{{Kirjaviite | Tekijä = Eva Lips, Eva | Nimeke = Intiaanit| Vuosi =1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-1526-5 }}
▲*Andersson, Rani-Henrik: Lakotat - kotkan ja biisonin kansa. SKS 2009.
▲*{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Virrankoski, Pentti | Nimeke =Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit : intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukonjoelle | Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 951-717-7887 }}
▲*Andersson, Rani-Henrik & Henriksson, Markku: Intiaanit - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus 2010.
 
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
[[Luokka:Pohjois-Amerikan maantiede]]
[[Luokka:Arot]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
 
[[ca:Prada (bioma)]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Preeria”