Ero sivun ”Ympäristönsuojelu” versioiden välillä

1 549 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Poliittisen ohjauksen keinot
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(Poliittisen ohjauksen keinot)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
== Ympäristönsuojelun keinot ==
 
Valtio ja kunnat pyrkivät ohjaamaan ympäristönsuojelua monin keinoin. Merkittävin keino poliittisessa ohjauksessa ovat erilaiset lait ja säädökset.
Yleishyödylliseltä kannalta markkinoiden toimintaan puuttuville säädöksille on kolme yleistä perustetta: epätäydellinen kilpailu, epätäydellinen informaatio ja ulkoisvaikutukset. Näistä [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutukset]] koskevat eniten ympäristönsuojelua, useimmat [[saaste]]et on nähtävissä haitallisena ulkoisvaikutuksena.
 
Yleishyödylliseltä kannalta markkinoiden toimintaan puuttuville säädöksille on kolme yleistä perustetta: epätäydellinen kilpailu, epätäydellinen informaatio ja ulkoisvaikutukset. Näistä [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutukset]] koskevat eniten ympäristönsuojelua, useimmat [[saaste]]et on nähtävissä haitallisena ulkoisvaikutuksena.
Julkisen vallan toimenpiteet voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: säädösohjaukseen ja taloudelliseen ohjaukseen. Taloudellisen ohjauksen keinot taas puolestaan jakautuvat useampaan tyyppiin.<ref name="Kolstad"/>
 
Julkisen vallan ympäristönsuojelulliset toimenpiteet voidaan jakaa kahteenneljään pääkategoriaan: säädösohjaukseen, jasuunnitteluohjaukseen, taloudelliseen ohjaukseen sekä tieto-ohjaukseen ja ympäristökasvatukseen. Taloudellisen ohjauksen keinot taas puolestaan jakautuvat useampaan tyyppiin.<ref name="Kolstad" /> <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila js suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=228-232|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
* '''Säädösohjauksessa''' hallinto päättää, mikä on sallittu määrä saastuttamista tai muuta haittaa aiheuttavaa toimintaa. Monissa tilanteissa suora säätely voi kuitenkin aiheuttaa suuremmat yhteiskunnalliset kustannukset, koska veron avulla hyödynnetään markkinamekanismia toiminnan sopeuttamisessa. Suora säätely voi esimerkiksi reagoida ympäristön muutoksiin hitaasti. Lisäksi haittaveron ansiosta syntyy kannustin vähentää saastuttamista aina kun taas suoraan säädellyn saastemäärän alitukseen ei ole kannustinta.
 
* '''Säädösohjauksessa''' hallintoympäristöä suojellaan erlaisin valtion säätämin laein, asetuksin ja ympäristönormein. Hallinto esimerkiksi päättää uhanalaisten lajien suojelusta, päättää, mikä on sallittu määrä saastuttamista tai muuta haittaa aiheuttavaa toimintaa. Monissa tilanteissa suora säätely voi kuitenkin aiheuttaa suuremmat yhteiskunnalliset kustannukset, koska veron avulla hyödynnetään markkinamekanismia toiminnan sopeuttamisessa. Suora säätely voi esimerkiksi reagoida ympäristön muutoksiin hitaasti. Lisäksi haittaveron ansiosta syntyy kannustin vähentää saastuttamista aina kun taas suoraan säädellyn saastemäärän alitukseen ei ole kannustinta.
* '''Taloudellinen ohjaus''' kattaa kaikki toimenpiteet jotka perustuvat ympäristöhaitan aiheuttajan taloudellisen tilanteen muuttamiseen riippuen ympäristöhaitan suuruudesta. Siihen lukeutuvat mm.<ref name="Kolstad"/>:
* '''Suunnitteluohjauksessa''' julkinen valta, kuten valtio ja kunnat, ohjaavat ja suunnittelevat maankäyttöä ja rakentamista esimerkiksi yleis ja asemakaavoilla, joilla voidaan esimerkiksi sijoittaa ympäristöä kuormittavat kohteet paikkoihin, joista niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Ympäristöministeriö tekee myös laajoja pitkän tähtäimen strategioita, kuten Itämeren suojeluohjelma tai metsien suojeluohjelma Metso.
* '''Taloudellinen ohjaus''' kattaa kaikki toimenpiteet jotka perustuvat ympäristöhaitan aiheuttajan taloudellisen tilanteen muuttamiseen riippuen ympäristöhaitan suuruudesta. Siihen lukeutuvat mm.<ref name="Kolstad" />:
[[File:Huikku Hailuoto 20160803.jpg|thumb|Tuulivoimaa tuetaan voimakkaasti taloudellisesti. Kuva Hailuodosta.]]
:* '''[[Vero|Verot ja maksut]]''', erityisesti ns. [[haittavero]]t.
:* '''[[Päästökauppa]]''' tarkoittaa myytäviä päästökiintiöitä. Se eroaa haittaveroista siinä, että julkinen valta ei päätä päästöjen hintaa vaan sallitun päästömäärän. Päästökiintiöitä saa kaupata muille, mikä haittaverojen tavoin ohjaa päästöt siihen tuotantoon ja toimintaan, jossa niistä on vähiten haittaa. Jos markkinatoimijoilla on käytettävissään kaikki olennainen informaatio, Pigoun vero ja päästöoikeuksien markkinahinta muodostuvat yhtä suuriksi. Ulkoisvaikutusten osalta järjestelmät ovat ekvivalentit. Ero on siinä, että jos päästöoikeudet on jaettu ilmaiseksi, niistä saa rahallista hyötyä niitä myyneet yritykset. Vero puolestaan menee yhteiskunnalle ja muiden verojen alentamiseen jos budjetti oletetaan vakioksi.<ref name="Baumol">Baumol, W. & Oates, W.: The Theory of Environmental Policy. Cambridge University Press, 1988.</ref>
:* '''[[Vahingonkorvausoikeus|Korvausvastuu]]''', eli vahinkojen aiheuttaja määrätään korvaamaan aiheuttamansa vahingot niiden kärsijöille. Korvausvastuu toimii huonosti useimpien [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutusten]] kohdalla, mutta sopii hyvin riskialttiiseen toimintaan, joka aiheuttaa ympäristöhaittoja vain onnettomuuksien yhteydessä.
* '''Tieto-ohjauksella ja ympäristökasvatuksella''' pyritään kehittämään ihmisten ympäristötietoisuutta kertomalla ongelmien syistä, seurauksista ja ratkaisuista, esimerkiksi kertomalla ihmisille kestävästä kehityksestä, kierrätyksestä, ilmastonmuutoksesta tai ruokahävikistä. Tärkeimpiä ympäristökasvattajia ovat koulut ja järjestöt. Myös medialla on suuri merkitys. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harri Hakala, Jari Välimäki|Nimeke=Ympäristön tila ja suojelu Suomessa|Vuosi=2003|Sivu=228-232|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
=== Kokemuksia julkisen vallan toimista ===
755

muokkausta