Ero sivun ”Energiakasvi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
[[Ruokohelpi|Ruokohelven]] viljely, korjuu ja kuljetus kuluttavat energiaa noin kuusi prosenttia tuotetusta energiasta. Hehtaarilta vuosittain saatava energiamäärä on noin 30 MWh. Myös [[hamppu|hampun]] käyttöä energiakasvina on tutkittu. Hampun rakenne myös mahdollistaa suuren sadonkorjuuprosentin. Runko on paksu eikä ylimääräisiä lehtiä ja hauraita osia ole, jotka varisisivat maahan sadonkorjuun aikana.
Maissi ja [[ahdekaunokki]] (''Centaurea jacea'') ovat nousseet esiin mahdollisina energiakasveina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maissi-ja-ahdekaunokki-lupaavia-energiakasveja-1.47637 | Nimeke = Maissi ja ahdekaunokki lupaavia energiakasveja | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref>
==Suomi==
Bioenergiayhdistys Finbion mukaan Suomessa voidaan tuottaa 8 TWh peltoenergiaa. Finbio arvioi energiakasvien viljelyalaksi 250 000 ha ja [[olki]]en keräysalaksi 100 000 ha (2020).
▲Bioenergiayhdistys Finbion mukaan Suomessa voidaan tuottaa 8 TWh peltoenergiaa. Finbio arvioi energiakasvien viljelyalaksi 250 000 ha ja [[olki]]en keräysalaksi 100 000 ha (2020). Ruokohelpiä viljellään nyt 20 000 ha ja käytetään 30 voimalassa.<ref>Finbio: Ruokohelpi tärkein energiakasvi, Helsingin Sanomat 29.8.2007 B9</ref>
==Katso myös==
* [[Energiametsä]]
* [[Etanoli]]
* [[Biodiesel]]
==Lähteet==
|