Wikipedia

Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Artikkelissa saamenkieliset nimet ovat kursiivilla. "Birtavarre" on taas kylän norjankielinen nimi. Saamelainen nimi"Biertavárri" on lähteen www..kvenskestedsnavn.no mukaan vaaran/tunturin saamenkielinen nimi.
Artikkelissa saamenkieliset paikannimet ovat kursiivilla. "Birtavarre" on kylän norjankielinen nimi. "Biertavárri" on lähteen www.kvenskestedsnavn.no mukaan vaaran/tunturin saamenkielinen nimi.
Rivi 26:
===Lapsuus ja nuoruus===
 
Nils-Aslak Valkeapää syntyi perheen nuorimpana [[Palojoensuu|Palojoensuussa]] Enontekiöllä. Perhe asui siihen aikaan Aatsakursussa (pohjoissaameksi ''Ádjagorsa''), parin tunnin kävelymatkan päässä Pättikän (''Beattet'') kylästä. Myöhemmin he siirtyivät asumaan Pättikään. Hänen vanhempansa olivat Johannes J. Valkeapää (1906–86) ja Ellen Susanna Aslaksdatter Bals (1910–92). He kuuluivat jutaaviin saamelaisiin: perhe teki vuosittaisen muuttomatkan porojen kanssa. Hänellä oli isosisko Elli-Marja ja isoveli Juhani, joka jatkoi Käsivarren paliskunnan poroisäntänä. Isä oli alkuaan [[Kaaresuvanto|Kaaresuvannon]] alueen porosaamelaisia, ja hänen sukuaan oli Suuren Luulajanjärven ([[Stora Lulevatten]], ''Stuor Julevu'') seudulla. Äiti oli kuulunut perheeseen, jonka porojen kesälaitumet olivat Uløyan (''Ulisuolu'') saarella [[Tromssan lääni|Tromssan läänissä]] [[Norja|Norjassa]]. Valkeapää vietti kesät [[Yykeänvuono|Yykeänvuonolla]] Norjassa. Hän pääsi jo nelivuotiaana kiertokouluun naapuritaloon. Kansakoulua käydessään hän asui asuntolassa Kaaresuvannossa. Valkeapää opiskeli Saamelaisessa kristillisessä kansanopistossa [[Inari|Inarissa]] ja suoritti [[kansakoulu|kansakoulun]] opettajatutkinnon [[Kemijärvi|Kemijärven]] seminaarissa, mutta opettajan ammatissa hän ei koskaan toiminut.<ref name="Leksikon">[https://nbl.snl.no/Nils-Aslak_Valkeap%C3%A4%C3%A4] Norsk biografisk leksikon. Viitattu 8.10.2017. (norjaksi)</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 86–87</ref><ref name="tahiti">[http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/ ] TAHITI – Taidehistoria tieteenä. Viitattu 9.10.2017</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos) 2015, s. 205, 207, 209</ref>
 
===Muusikko ja säveltäjä===
 
Valkeapää nousi julkisuuteen saamelaisten joikujen esittäjänä ja joikuperinteen elvyttäjänä. Ensimmäisen levynsä ''Joikuja'' hän julkaisi vuonna 1968.<ref name="Rovaniemen"/> Esikoisalbumillaan Valkeapää teki yhteistyötä säveltäjä [[Kari Rydman|Kari Rydmanin]] ja muusikko Martti Niskalan kanssa. Myös [[Kaj Chydenius]] ja [[Pehr Henrik Nordgren]] tekivät sävellyksiä hänen runoihinsa. Ennen Valkeapäätä joiku oli vokaalimusiikkia, jota esitettiin yksityisissä tilanteissa. ''Joikuja''-levyllä hän lisäsi joikuun soittimia ja ääniefektejä ja toi joiun konserttisaleihin. Valkeapää halusi tehdä joiusta nykyaikaista ilmaisua.<ref name="Leksikon"/><ref name="Lassagammi"> [http://www.lassagammi.no/nils-aslak-valkeapaa.307398.fi.html] ''Lásságámmi''. Viitattu 7.10.2017</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nils-Aslak_Valkeapää”