Ero sivun ”Tuberkuloosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 188.238.194.89) ja palautettiin versio 16089264, jonka on tehnyt Kospo75: kieli huononi
Teakoo (keskustelu | muokkaukset)
päivitetty linkit
Rivi 39:
 
Ensisijaiset tuberkuloosin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat ''[[isoniatsidi]]'' (INH), ''[[rifampisiini]]''
(RIF) ja ''[[pyratsiiniamidi]]'' (PZA). Näiden lisäksi erityisesti jos on syytä epäillä [[lääkeresistenssi|lääkkeille vastustuskykyistä]] kantaa, ovat käytössä ''[[etambutoli]]'' (EMB) ja ''[[streptomysiini]]'' (SM), sekä joukko toissijaisia lääkkeitä. Lääkehoito kestää aina vähintään kuusi kuukautta.<ref name = "TO2006s53">Tuberkuloosiohjelma 2006 s.53</ref> Aiemmin käytettiin paremman puutteessa yhdistelmähoitona INH:n kanssa [[para-aminosalyyli]]a (PAS).<ref>Vartiainen I., 1960: s. 235</ref>
 
Sairauden edetessä tartuntavaaralliseen vaiheeseen jossa kantajan keuhkoissa olevat bakteerit vapautuvat, on oleellista tunnistaa nämä tapaukset nopeasti yskösvärjäyksillä, sekä tehokkaan hoidon ohella suorittaa potilaan kontaktien jäljitys. Tuberkuloosin torjunnan perusteitaperusasioita ovat pienille lapsille annettava [[BCG-rokote]], valistus ja riskiryhmien seuranta sekä latentin taudin tunnistaminen ja tehokkaan lääkehoidon aloittaminen.
 
Nykyinen hoito on varsin tehokasta ja menestyksekästä, noin 85&nbsp;% tapauksista paranee.<ref name = "WHOreport2009keyp" />
 
Antibiooteille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoitoon on hiljattain kehitetty tehokas, seitsemän lääkkeen yhdistelmähoito.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://medicalxpress.com/news/2016-10-tb-treatment-high-success-hailed.html |nimeke=TB treatment's high success rate hailed as 'breakthrough'|viitattu=2016-10-27}}</ref>
 
HistoriassaAiemmin tuberkuloosin hoitomuotona käytettiin valohoitoa, sillä valo edisti [[D-vitamiini]]n tuotantoa iholla ja D-vitamiinin uskottiin parantavan tuberkuloosin. Valohoitoa kutsuttiin helioterapiaksi.
 
==Tuberkuloosi maailmassamaailmalla==
[[Kuva:TB poster.jpg|thumb|250px|Yhdysvaltalainen tuberkuloosinvastainen juliste.]]
[[Maailman terveysjärjestö]]n WHO:n arvion mukaan 1/3 maailman väestöstä on tuberkuloosibakteerin kantajia. Sairaustapauksia oli vuonna 2007 hieman yli yhdeksän miljoonaa vuonna 2007, näistä 86&nbsp;% Aasiassa ja Afrikassa, ja kahden miljoonan arvioitiin vuosittain kuolevan tautiin vuosittain. Uusien tautitapausten absoluuttinen ja suhteellinen määrä on viime vuosina pysynyt miltei ennallaan, ja taudin suhteellisensuhteellinen esiintyvyydenesiintyvyys on ollessaollut juuri ja juuri havaittavassa laskussa. WHO:n tavoite oli määrän saaminen selvään laskuun vuoteen 2015 mennessä. Siinä missä tilanne muualla oli 2000-luvun puolivälissä vakaa tai myönteinen, [[HIV|HIV:n]] pahiten rasittamissa Afrikan maissa tautitapaukset lisääntyivät 5&nbsp;%viiden prosentin vuosivauhtia. Useille lääkkeille, ennen kaikkea [[isoniatsidi]]lle ja [[rifampisiini]]lle, vastustuskykyiset MDR[[Moniresistentti mikrobi|MDR-tuberkuloosikannat]] (''multi-drug resistant'') olivat kasvava ongelma. Vuonna 2007 uusia MDR -tapauksia oli yhteensä arviolta puoli miljoonaa ja määrällisesti eniten [[Intia]]ssa, [[Kiinan kansantasavalta|Kiinassa]], [[Venäjä]]llä, [[Etelä-Afrikan tasavalta|Etelä-Afrikassa]] ja [[Bangladesh]]issa.<ref name = "WHOreport2009keyp">[http://www.who.int/tb/publications/global_report/2009/key_points/en/index.html WHO:n tuberkuloosiraportti 2009: pääkohdat]f</ref><ref name = "TO2006s21-24" />
 
Vaikka Suomen läntisissä naapurimaissa tautitilanne oli vielä 2000-luvun alkupuolella sen omaaSuomea parempi, [[Ruotsi]]ssa tuberkuloositapaukset ovat olleet viime vuosina kasvussa pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajaryhmien, erityisesti somalien keskuudessa<ref>[http://www.smittskyddsinstitutet.se/statistik/tuberkulos/ Smittskyddsinstitutet.se] {{404}}</ref>. [[Venäjä]]llä taas tuberkuloosi alkoi 1990-luvulla äkisti lisääntyä. Siinä missä 2006 koko [[Euroopan unioni|EU:n]] ja Länsi-Euroopan alueella tautitapauksia oli alle 100&nbsp;000, oli niitä Venäjällä 150&nbsp;000.<ref>[http://www.eurotb.org/rapports/2006/summary.pdf eurotb.org] {{404}}</ref> Tuberkuloosin torjuntaan oli varattu 2009 maailmassa kolme miljardia dollaria{{Lähde}}.
 
==Tuberkuloosi Suomessa==
=== Historia ===
 
Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes 10&nbsp;000 suomalaista. Vuonna 1929 perustettiin [[Filha|Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys]] yhdistämällä vuonna 1907 toimintansa aloittaneet ''Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys'' ja ''Vähävaraisten keuhkotautisten avustamisyhdistys''. Yhdistys ylläpiti eri puolilla maata useita [[Parantola|parantoloita]], jotka sittemmin tuberkuloositapausten vähentyessä lakkautettiin tai siirrettiin valtion tai kuntien omistukseen. Lisäksi yhdistys omisti [[Tampere]]ella, [[Kuopio]]ssa ja [[Oulu]]ssa toimineet [[joulumerkkikodit]], joissa hoidettiin tuberkuloosia sairastavien äitien lapsia syntymästä keskimäärin puolitoistavuotiaiksi. Joulumerkkikotien toiminnan rahoittamiseksi myytiin [[Joulumerkki|joulumerkkejä]], joita julkaistiin vielä hoitokotien toiminnan päätyttyäkin 1980-luvulle asti. Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys vaikutti vuoden 1948 tuberkuloosilain säätämiseen.
 
Tuberkuloosin vastustamiseen liittyi myös valistaminen. Terveysvalistuksessa korostettiin, että jokainen voi itse hankkia itselleen vastustuskyvyn tuberkuloosia vastaan. Tätä varten piti jokaisen karaista itseään ja hillitä käyttäytymistään. Lääkäri [[Max Oker-Blom|Max Oker-Blomin]] kuvasi 1900-luvun alussa, että [[itsehillintä]] oli ehkäisevän ja valvovan hermojärjestelmän kehittämistä. Hyvätapaista ja kunnollista elämää nimitettiin myös [[Siveellisyys|siveellisyydeksi]], joka myöhemmin alkoi tarkoittaa pelkästään sukupuolisiveellisyyttä. Siveellisyys oli erityisesti naisten ominaisuus, johon sisältyi yleinen siisteys, perhekeskeisyys ja eri tautien (tuberkuloosin ja [[Kuppa|kupan]]) leviämisen estäminen.<ref name=kh>Kirsi Saarikangas, Kirsi: Puhtaita ja valoisia koteja. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Laura Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke=Suomen kulttuurihistoria: 4, Koti, kylä, kaupunki | Sivu = 456-458 | Selite = | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | TunnisteIsbn =ISBN 951-31-1845-2}}</ref>
 
===Nykytilanne===
1980-luvulta tautitapaukset ovat vähentyneet silloisesta 1&nbsp;700:sta vuodessa<ref name = "TO2006s24-27">Tuberkuloosiohjelma 2006 s.24-27</ref> niin, että Suomessa todettiin 2008 enää yhteensä 343 tautitapausta, joista neljä alle 15-vuotiailla ja 177 yli 64-vuotiailla.<ref>[http://www3.ktl.fi/stat/ THL:n tilastotietokanta. Viitattu 2.11.2009] {{404}}</ref> Suomalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntyvien lasten riskin sairastua tuberkuloosiin arvioitiin vuonna 2006 olevan äärimmäisen pieni.<ref name = "TO2006s125">Tuberkuloosiohjelma 2006 s. 125</ref>
 
Toisinaan ulkomailta tulee lääkkeille vastustuskykyistä [[MDR-tuberkuloosiatuberkuloosi]]a.
1980-luvulta tautitapaukset ovat vähentyneet silloisesta 1&nbsp;700:sta vuodessa<ref name = "TO2006s24-27">Tuberkuloosiohjelma 2006 s.24-27</ref> niin, että Suomessa todettiin 2008 enää yhteensä 343 tautitapausta, joista neljä alle 15-vuotiailla ja 177 yli 64-vuotiailla.<ref>[http://www3.ktl.fi/stat/ THL:n tilastotietokanta. Viitattu 2.11.2009]</ref>
Suomalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntyvien lasten riskin sairastua tuberkuloosiin arvioitiin vuonna 2006 olevan äärimmäisen pieni.<ref name = "TO2006s125">Tuberkuloosiohjelma 2006 s.125</ref>
Toisinaan ulkomailta tulee lääkkeille vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia.
 
Tuberkuloosin [[BCG-rokote]] (Bacillus Calmette-Guérin) aiheutti vuosina 2002–2005 poikkeuksellisen paljon eriasteisia haittavaikutuksia, joista lievimmät ovat pieniä paikallisia tulehduksia, ja vakavimpia luu- ja niveltulehdukset ja harvoin jopa yleistynyt BCG-infektio. Vuodesta 1978 käytössä ollut vanha rokote jouduttiin korvaamaan uudella, vahvempaan kantaan perustuvalla valmisteella elokuussa 2002, ja raportoitujen tapausten määrä kymmenkertaistui. Kaikkiaan pitempiaikaiseen tai pysyvään haittaan johtaneita BCG-rokotteen haittavaikutuksia todettiin 2002–2004 noin kahdeksalla lapsella vuosittain (14/100&nbsp;000 rokotettua), ja kesään 2006 mennessä kahdella lapsella oli todettu yleistynyt BCG-infektio tai sellaisen epäily<ref name = "TO2006s125" />. Vuoden 2006 syyskuusta alkaen BCG-rokotetta alettiin tarjota vain lapsille, joilla oli lisääntynyt tuberkuloositartunnan vaara, ja Suomessa rokotettiin vuosittain vain noin 3&nbsp;500 lasta.<ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_5-6_2006/bcg-rokotteen_haitat_lisaantyneet_valmisteen_vaihtumisen_myota/ Kansanterveyslehti 5-6/2006] ([https://web.archive.org/web/20070930201330/http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_5-6_2006/bcg-rokotteen_haitat_lisaantyneet_valmisteen_vaihtumisen_myota/ Arkistoitu linkki])</ref><ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_7_2006/tuberkuloosirokotukset_vain_riskiryhmiin_kuuluville_1.9.2006_alkaen/ Kansanterveyslehti 7/2006] ([https://web.archive.org/web/20070314154958/http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_7_2006/tuberkuloosirokotukset_vain_riskiryhmiin_kuuluville_1.9.2006_alkaen/ Arkistoitu linkki])</ref> Uuden rokoteohjelman myötä tapaukset vähenivät vuoden 2005kuluessa 111:stä tapauksesta 28:aan vuonna 2006tapaukseen, eikä vakavia haittoja enää raportoitu vuonna 2007.<ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008/nro_8_2008/rokotuksista_ilmoitetut_haittaepailyt_vuonna_2007/ Kansanterveyslehti 8/2008] ([https://web.archive.org/web/20100304025708/www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008/nro_8_2008/rokotuksista_ilmoitetut_haittaepailyt_vuonna_2007/ Arkistoitu versio])</ref>
 
==Tuberkuloosi eläimissä==
Tuberkuloosia eläimille aiheuttavista bakteereista merkittävin on ''[[Mycobacterium bovis]]'', joka aiheuttaa [[nautatuberkuloosi]]a. Se on aiheuttanut runsaasti ihmistartuntoja saastuneiden maitotuotteiden välityksellä. Suomessakin on tehty naudoille tuberkuloosikokeita ja karsittu tartunnansaaneita eläimiä ja karjoja pois. Nyt Suomi ja monet Euroopan maat ovat virallisesti vapaita nautatuberkuloosista. Testejä tehdään eläintuontien yhteydessä, keinosiemennyssonnien valinnoissa ja satunnaisesti. ''[[Mycobacterium avium]]'' on [[lintutuberkuloosi]]n aiheuttaja, ja sen testaamista käytetään muiden eläinten testauksessa kontrollina. Tuberkuloosikoe tehdään ihotestinä pistämällä bakteerin seinämästä eristetty osaa [[tuberkuliini]]a ihon sisäisesti tutkittavaan eläimeen ihon sisäisesti. Jos pistoskohta turpoaa ja ärtyy tietyn ajan kuluessa, koe katsotaan positiiviseksi. Eläimellä on mykobakteeri-vasta-aineita. Mikäli boviini ja aviääri testi reagoivat, kyse saattaa olla virheestä. Pistokohta voi ärtyä auringonvalon, hankaamisen tai paikallisen muun tulehduksen seurauksena. Jos boviinitesti on positiivinen mutta aviääri ei, kyse on ilmeisesti nautatuberkuloosista. Tuberkuloosikoe tehdään samalla tavalla joillekin muille eläinlajeille, mutta sen toimivuus on todistettu vain [[nauta|naudoille]].
 
Tuberkuloosia eläimille aiheuttavista bakteereista merkittävin on ''[[Mycobacterium bovis]]'', joka aiheuttaa [[nautatuberkuloosi]]a. Se on aiheuttanut runsaasti ihmistartuntoja saastuneiden maitotuotteiden välityksellä. Suomessakin on tehty naudoille tuberkuloosikokeita ja karsittu tartunnansaaneita eläimiä ja karjoja pois. Nyt Suomi ja monet Euroopan maat ovat virallisesti vapaita nautatuberkuloosista. Testejä tehdään eläintuontien yhteydessä, keinosiemennyssonnien valinnoissa ja satunnaisesti. ''[[Mycobacterium avium]]'' on [[lintutuberkuloosi]]n aiheuttaja ja sen testaamista käytetään muiden eläinten testauksessa kontrollina. Tuberkuloosikoe tehdään ihotestinä pistämällä bakteerin seinämästä eristetty osaa [[tuberkuliini]]a ihon sisäisesti tutkittavaan eläimeen. Jos pistoskohta turpoaa ja ärtyy tietyn ajan kuluessa, koe katsotaan positiiviseksi. Eläimellä on mykobakteeri-vasta-aineita. Mikäli boviini ja aviääri testi reagoivat, kyse saattaa olla virheestä. Pistokohta voi ärtyä auringonvalon, hankaamisen tai paikallisen muun tulehduksen seurauksena. Jos boviinitesti on positiivinen mutta aviääri ei, kyse on ilmeisesti nautatuberkuloosista. Tuberkuloosikoe tehdään samalla tavalla joillekin muille eläinlajeille mutta sen toimivuus on todistettu vain [[nauta|naudoille]].
 
Eläinten tuberkuloosia tutkitaan tietysti myös teurastamoilla [[Lihantarkastus|lihantarkastuksissa]], ja jos jossain karjassa tai jollain alueella alkaisi esiintyä tautia, se todennäköisesti huomattaisiin nopeasti.
Rivi 80 ⟶ 77:
On olemassa useita muitakin [[Mykobakteerit|mykobakteereita]], jotka saattavat haitata testaamista, mutta ne eivät ole yhtä vaarallisia.
 
[[Pseudotuberkuloosi]] ei ole mykobakteereiden aiheuttama, vaan sen aiheuttaja on ''[[Corynebacterium pseudotuberculosis]]''. Pseudo tarkoittaa samannäköistä, ja tälle taudille on tyypillistä tuberkkelejä muistuttavien [[paise]]iden muodostuminen. Tauti on hankala hoidettava, mutta sillä ei ole samaa kansanterveydellistä merkitystä kuin mykobakteereilla.
 
== Katso myös ==
Rivi 86 ⟶ 83:
 
== Lähteet ==
* Ilmari Vartiainen: Lääkeaineoppi/Farmakologia: SHKS/WSOY, 1960 Porvoo (s. 235)
* Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964)
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke = Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 | Julkaisija = Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, Helsinki | Vuosi = 2006 | www = http://pre20090115.stm.fi/pr1158658370802/passthru.pdf | Tiedostomuoto = PDFpdf | Tunniste = ISBN 952-00-2120-5, ISBN 952-00-2121-3 (PDF)}}
* [http://www.thl.fi/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]
 
Rivi 95 ⟶ 92:
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.filha.fi/suomifi/toiminta/kotimainenjulkaisut/tuberkuloosi/ Filha ry:n sivu tuberkuloosista]
*[http://tuberkuloosi.fi tuberkuloosi.fi Suomalaisten asiantuntijoiden tekemä sivusto tuberkuloosista]
*[http://www.duodecim.fi/pls/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=69948&p_sivu=64503 Duodecimin verkkokurssi tuberkuloosista]
*[http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/tuberkuloosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivu tuberkuloosista]
*[http://www.saunalahtiyle.fi/arnolduselavaarkisto/tubercul.html?s=s&g=5&ag=74&t=&a=3525 ArnoYle ForsiusElävä arkisto: Tuberkuloosin ja sen hoidonvoi historiaataltuttaa]
*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=&a=3525 YLE Elävä arkisto: Tuberkuloosin voi taltuttaa]
*[http://www.eurotb.org/ EURO TB: Surveillance of tuberculosis in Europe] EU & WHO {{en}}
**[httphttps://wwwecdc.eurotbeuropa.orgeu/country_profilesen/publications-data/country-profile-finland.pdf-2 Suomen tilastotietoa vuodelta 20062015 eriteltynä EuroTB:ssä (PDFpdf)] {{en}} Viitattu 4.11.2009
*[http://www.who.int/tb/en/ Maailman terveysjärjestö WHO:n tuberkuloosisivut] {{en}}
{{Metatieto}}