Ero sivun ”Paloniitunjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde ja asiaa, karttalähteitä |
asiaa lisää |
||
Rivi 13:
| longEW = E
| coord_region = FI-06
| coord_scale =
| valtio =
| paikkakunta =
Rivi 34:
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 44 [[hehtaari]]a ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Se on kulmikkaan muotoinen ja siitä työntyy sekä etelään että kaakkoon kaksi pitkää lahtea. Järvi sijaitsee Viialan [[Vaimaroinen|Vaimaroiselta]] [[Valajärvi|Valajärven]] eteläpuolelle [[Väihikkälä]]än kulkevan [[harjujakso]]n [[jäätikköjokimuodostumat|jäätikköjokimuodostumassa]]. [[Harjujakso]] kulkee Korvenalustanjärven pohjoispään [[luusua]]n kohdalla itä-länsi-suuntaisena poikittain ja ohittaa Paloniitunjärven sen itäpuolelta hieman etäämpänä <ref name=gtk1/>. Sen rantaviivan pituus on 4,6 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsä- ja puoliksi peltomaata. Rantaan on rakennettu viisi vapaa-ajan asuntoa, mutta sen lähiympäristössä ei sijaitse maatiloja. Ainoastaan järven mökeille johtaa varsinaisia teitä, mutta järven kaakkoi- ja eteläpuolella sijaitsee Kukkolankulma ja Rasinkylä.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/>
== Vesistösuhteet ==
Järvi sijaitsee [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Vanajan reitin valuma-alue]]ella [[Hyvikkälänjoen valuma-alue]]eseen, johon Kaartjoen alaosan alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 90,4 metriä [[mpy.]] Järveen laskee kolme pelto-ojaa sekä ojitetun Keljusuon kuivatusojat. Kullolankulman johto-ojan valuma-alueella harjualueella sijaitsevat Likolammi, Kaakkolammi ja Valkealammi. Järven itärantaan laskee Kaartjoki, joka virtaa järvessä eteenpäin pohjoisessa sijaitsevaan Korvenalustanjärveen, josta se jatkaa eteenpäin samannimisenä Haapajärveen. Järvien välinen salmi on tiheään ruohottunut ja joki sekä järvi itse virtaavat tehokkaasti ainastaan auki ruopattuja uomia pitkin.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=jw/>
== Luontoarvoja ==
Järven vesialue on yhdessä Korventaustanjärven kanssa suojelualuetta, mutta siihen on liitetty myös rantametsiäkin. Järvellä on runsaasti helofyyttikasvustoja ja myös upos- ja kelluslehtisiä kasvustoja ja rannoilla vallitsevat luhtanevat ja luhtapensaikot. Järveä pidetään valtakunnallisesti arvokkaana lintujärvenä, jossa esiintyy esimerkiksi [[kalatiira]], [[kaulushaikara]], [[kurki]], [[laulujoutsen]], [[liro]], [[luhtahuitti]], [[ruskosuohaukka]] ja myös
== Historiaa ==
Vuoden 1855−1856 [[Kalmbergin kartasto]]ssa järvi oli autio, mutta Ahoisten suuri kylä peltoineen sijaitsi etäämpänä järven länsipuolella. Järvi oli tulvaherkkänä ja alavalla maalla sijaitsevana otollinen niittyjen raivaamiseksi. Suurin osa järven ympäristöstä oli merkitty karttaan niittyinä. Järven rannat olivat autiot. Jossakin vaiheessa asutushistoriaa on järvellä on toteutettu [[järvenlasku]], jonka jäljiltä löytyy järven rannoilta edelleen liejupitoista maata. Vuoden 1961 [[peruskartta|peruskartassa]] on merkitty rantaan ulottuvia peltomaita vähemmän kuin mitä on nykyään. Rantojen kuivatus ja ottaminen viljelyyn jatkuu edelleen.<ref name=kalmberg967/><ref name=gtk1/><ref name=vpk_1961/><ref name=vpk_1979/><ref name=vpk_1989/>
== Lähteet ==
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=syke>{{syke|13.6.2017}}</ref>
* <ref name=kp>{{Kansalaisen karttapaikka|Paloniitynjärvi, Hämeenlinna|60.81270|24.35468|mittakaava=
* <ref name=kp_orto>{{Kansalaisen karttapaikka|Paloniitynjärvi, Hämeenlinna|60.81270|24.35468|mittakaava=
* <ref name=gtk1>Haavisto-Hyvärinen, Maija & Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki: [http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_213104.pdf Ahoisten maaperäkartan 2131 04 selitys], Geologian tutkimuskeskus, viitattu 17.11.2017</ref>
* <ref name=ymp>ympäristö.fi: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Paloniitunjarvi%287209%29 Paloniitunjärvi](FI0339005), 17.3.2014, viitattu 20.11.2017</ref>
| |||