Ero sivun ”Porvoon valtiopäivät” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Elokuva tehtiin, mutta ei vuonaa. |
→Myöhempiä tulkintoja: Lisäsin prof. Jussilan tarkan käännöksen Suomen asemasta Porvoon valtiopäivien julistuksessa, vrt. sen yleinen käännös |
||
Rivi 45:
Paljon on kiistelty siitä, miksi Suomelle annettiin Porvoossa autonominen asema. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät olivat selvästi taustalla Suomen aseman muuttuessa. Suomi valloitettiin, jotta siitä tulisi Venäjän etuvartio ja Pietarin läntinen suoja-alue.<ref name="NYG"/> Autonomian avulla suomalaiset saataisiin varmimmin suosiollisiksi uudelle hallitsijalle.<ref name="OTAVA"/> Venäjän kehittymättömästä hallinnosta myös puuttuivat hallintorakenteet, joihin Suomen vastaavat elimet olisi voitu yhdistää.<ref name="NYG"/>
Professori [[Osmo Jussila]]n mukaan on selvää, että keisarin hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen uskollisuudenvalan avulla ei perustettu mitään valtiota. Vala ja sitä seurannut vakuutus yhdessä muodostivat niin sanotun ”herruussopimuksen”, joka oli vanha, jo keskiajalta peräisin oleva hallitsijanvaihtoihin liittyvä traditio, eikä moderni valtiosopimus, jollaiseksi myöhemmät suomalaiset oikeustaistelijat sen tulkitsivat. Siinä hallitsija ja säädyt sitoutuivat ylläpitämään olemassa olevaa oikeusstatusta. Tämän statuksen perusteita tarkoittivat keisarin vakuutuksen kiistellyt sanat ”perustuslait” ja ”konstitutioiden mukaiset oikeudet”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijaksi/lisatietoa/kys13/arvosteluperusteet13_polhis.pdf | Nimeke =Miten käsitys Suomen valtiosta (”Suomen valtioidea”) kehittyi ja mikä oli sen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteisiin vuodesta 1809 Helmikuun manifestiin? | Tekijä = | Ajankohta =2013 | Julkaisu = Poliiittisen historian valintakoe – arvosteluperusteet | Viitattu =21.11.2015 }}</ref> Professori Jussila myös huomauttaa, että ranskankielisessä Porvoon valtiopäivien julistuksessa todettiin, että "tästä lähtien Suomi on sijoitettu kansakuntien joukkoon" (désormais la Finlande est placée au rang des nations). Jostain syystä kyseinen lause on käännetty suomalaisissa historiallisissa teoksissa "koroitettu kansakuntien joukkoon" (katso esim. Jussila, Suomen historian suuret myytit, 2007; Zetterberg et al., Suomen historian pikkujättiläinen, 2003).
Porvoon 1809 säätyjen kokous on ollut kiistakysymys aina 1800-luvun lopulta lähtien sekä politiikassa että historiatieteessä. Esimerkiksi [[Leo Mechelin]]in mukaan mukaan Suomen ja Venäjän yhteys oli vain suvereenien valtioiden [[personaaliunioni]], mutta useat muut suomalaiset ja etenkin venäläiset tutkijat ovat katsoneet Suomen erityisaseman perustuneen keisarin tahtoon ja olleen kumottavissa.<ref>Jussila 2004</ref>
| |||