Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|23|3|1943|27|11|2001}}

| kuolinpaikka = [[Espoo]]

| kansallisuus = [[Suomi]]<br>[[Norja]] (2001)

| aikakausi =

 

===Kuvataiteilija===

 

Valkeapään kuvataiteen lähtökohtana oli usein saamelainen mytologia, kun taas lyijykynätyöt esittivät usein lintuja, ihmisiä ja poroja. Hän kuvitti omia teoksiaan ja piti taidenäyttelyitä. Valkeapää oli myös taitava valokuvaaja, mikä näkyy useissa hänen julkaistuissa kirjoissaan.<ref name="Lassagammi"/>

Hän teki omien runoteostensa ja levyjensä kansikuvien ohella muidenkin saamelaiskirjailijoiden, kuten [[Kirsti Paltto|Kirste Palton]] ja [[Rauni Magga Lukkari|Rauni Magga Lukkarin]], kirjojen kansikuvat. Äiti Susanna Valkeapää teki [[nomadit|nomadisaamelaisten]] elämää esittäviä piirroksia, joita taiteilija käytti runokirjansa kuvituksessa.<ref name="tahiti"/>

 

 

Valkeapään varhaiskauden maalauksessa ''Silloin aurinko oli aina luonamme'' (1975) on jo nimessä kaipaus kadotettuun aikaan. Teoksen sommittelu muistuttaa 1700-luvun alussa [[Västerbotten|Västerbottenista]] löydetyn ja lopulta [[Rooma|Roomaan]] päätyneen saamelaisen noitarummun jakoa ylä- ja alasegmenttiin. Etualalle, maanpäälliseen alasegmenttiin, on kuvattu saamenpukuinen nainen ja mies sekä koira. Takaosaan, maan yläpuolella olevaa yläsegmenttiin, on kuvattu poro, kettuja, lintuja ja mahdollisesti kaksi jumalhahmoa. Näiden kahden maailman välillä ja maalauksen keskellä on ihmiskasvoinen ja isokokoinen keltaoranssi aurinko. Aurinko oli yksi saamelaisten tärkeimmistä jumalista. Vanhemmissa kirjallisissa lähteissä aurinko on kaiken elämän äiti, ja saamelaisilla on aurinkoon liittyviä kertomuksia. Valkeapää tunsi [[Reidar Särestöniemi|Reidar Särestöniemen]] (1925–81) ja osallistui muun muassa kesällä 1972 [[Eeli Aalto|Eeli Aallon]] Särestöniemeä esittelevän elokuvan tekoon. Hän sävelsi elokuvaa varten joiun ystävästään. Maalauksen voimakkaat värit tulevat saamelaiskulttuurista, mutta [[Ekspressionismi|ekspressiivinen]] ilmaisu on ehkä saanut vaikutteita Särestöniemen teoksista. Valkeapään maalauksissa on ekspressiivisyyttä, joka kumpuaa hänen omasta kokemus- ja tunnemaailmastaan, sekä myyttis–surrealistinen tunnelma, mikä osoittaa sukulaisuutta esi-isien kuva- ja henkimaailmaan.<ref name="tahiti"/><ref>Pentikäinen, Juha: ''Saamelaiset – pohjoisen kansan mytologia'', 1995, s. 120-122, 128-130, 233</ref>

Valkeapää asui suurimman osan elämästään Enontekiön Pättikässä Kaaresuvannon ja [[Kilpisjärvi|Kilpisjärven]] välisen tien varrella Suomen ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla, jossa hän oli viettänyt lapsuutensa. Vuonna 1996 hän muutti pysyvästi Norjaan [[Yykeänperä|Yykeänperään]], jossa hän asui saamelaista perinnettä mukaillen kiilleliuskekalliolle rakennetussa kuusikulmaisessa Lásságámmi-nimisessä hirsitalossa; nimi tarkoittaa kalliomajaa, tai paremminkin kalliokammia. Nykyisin talo on kotimuseo ja [[taiteilijaresidenssi|taiteilija-asunto]], jota pitää yllä Lásságámmi-säätiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.samer.se/servlet/GetDoc?meta_id=1277 | Nimeke=Nils Aslak Valkeapää – en samisk multikonstnär | Tekijä= | Julkaisu=samer.se | Ajankohta=| Viitattu=7.10.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassagammi.no/lassagammi.525276-81899.html | Nimeke=Lásságámmi | Julkaisija=Stiftelsen Lásságámmi | Viitattu=20.2.2012}}</ref> Valkeapää kuvasi tuntevansa usein yksinäisyyttä suurkaupungeissa, muttei koskaan kotiseudullaan [[Tunturi|tuntureiden]], jokien, tuulten ja lintujen keskellä.<ref name="Norden"/>

 

 

=== Triviatietoa ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Dana, Kathleen Osgood | Nimeke=Áillohaš the shaman poet and his govadas-image drum: A literary ecology of Nils-Aslak Valkeapää | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-42-6943-8 | Kieli={{en}} | www=http://herkules.oulu.fi/isbn9514269446/isbn9514269446.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkeapää, Leena | Nimeke=[[Luonnossa: Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa]] | Selite=Väitöskirja. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-54-1}}

 

== Aiheesta muualla ==