Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Turvekota -> turvekammi.
Nimen korjaus. Lisäyksiä.
Rivi 9:
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|23|3|1943|27|11|2001}}
| kuolinpaikka = [[Espoo]]
| ammatit = [[kirjailija]], [[muusikko]], [[kuvataiteilijasäveltäjä]], [[näyttelijäkuvataiteilija]], [[toimittaja]], [[näyttelijä]], kulttuurin edistäjä
| kansallisuus = [[Suomi]]<br>[[Norja]] (2001)
| aikakausi =
Rivi 65:
 
===Kuvataiteilija===
[[Tiedosto:Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001) in Enontekiö, Finland.jpg|thumb|250px|Nils-Aslak Valkeapää hakkaa pajua nuotioon Virdnin seudullaVirdni-tunturilla (''Virdni'') Enontekiöllä elokuussa 1964.]]
 
Valkeapään kuvataiteen lähtökohtana oli usein saamelainen mytologia, kun taas lyijykynätyöt esittivät usein lintuja, ihmisiä ja poroja. Hän kuvitti omia teoksiaan ja piti taidenäyttelyitä. Valkeapää oli myös taitava valokuvaaja, mikä näkyy useissa hänen julkaistuissa kirjoissaan.<ref name="Lassagammi"/>
Rivi 71:
Hän teki omien runoteostensa ja levyjensä kansikuvien ohella muidenkin saamelaiskirjailijoiden, kuten [[Kirsti Paltto|Kirste Palton]] ja [[Rauni Magga Lukkari|Rauni Magga Lukkarin]], kirjojen kansikuvat. Äiti Susanna Valkeapää teki [[nomadit|nomadisaamelaisten]] elämää esittäviä piirroksia, joita taiteilija käytti runokirjansa kuvituksessa.<ref name="tahiti"/>
 
Valkeapään taiteen keskeisiä teemoja olivat saamelainen identiteetti, rakkaus, ihmisyys ja ihmisen sekä luonnon välinen yhteys. Hän halusi luoda kuva- ja kuvitustaiteessaan saamelaista kuvastoa, jolloinjossa [[Alattio|Altan]] kalliopiirrokset, shamaanien noitarumpujen kuviot ja ''duodjin'' koristekuviot sekä varhaisten saamelaistaiteilijoiden, kuten Johan Turin ja [[Nils Nilsson Skum|Nils Nilsson Skumin]], piirrokset olivat tärkeitä inspiraation lähteitä. Valkeapään tuotannossa näkyy perinteinen voimakas värimaailma yhtyneenä noitarummuista tuttuihin symboleihin sekä Turin ja Skumin avaraan tilallisuuteen. Hänen käyttämänsä materiaalit ja tekniikat olivat monipuolisia.<ref name="tahiti"/>
 
Valkeapään varhaiskauden maalauksessa ''Silloin aurinko oli aina luonamme'' (1975) on jo nimessä kaipaus kadotettuun aikaan. Teoksen sommittelu muistuttaa 1700-luvun alussa [[Västerbotten|Västerbottenista]] löydetyn ja lopulta [[Rooma|Roomaan]] päätyneen saamelaisen noitarummun jakoa ylä- ja alasegmenttiin. Etualalle, maanpäälliseen alasegmenttiin, on kuvattu saamenpukuinen nainen ja mies sekä koira. Takaosaan, maan yläpuolella olevaa yläsegmenttiin, on kuvattu poro, kettuja, lintuja ja mahdollisesti kaksi jumalhahmoa. Näiden kahden maailman välillä ja maalauksen keskellä on ihmiskasvoinen ja isokokoinen keltaoranssi aurinko. Aurinko oli yksi saamelaisten tärkeimmistä jumalista. Vanhemmissa kirjallisissa lähteissä aurinko on kaiken elämän äiti, ja saamelaisilla on aurinkoon liittyviä kertomuksia. Valkeapää tunsi [[Reidar Särestöniemi|Reidar Särestöniemen]] (1925–81) ja osallistui muun muassa kesällä 1972 [[Eeli Aalto|Eeli Aallon]] Särestöniemeä esittelevän elokuvan tekoon. Hän sävelsi elokuvaa varten joiun ystävästään. Maalauksen voimakkaat värit tulevat saamelaiskulttuurista, mutta [[Ekspressionismi|ekspressiivinen]] ilmaisu on ehkä saanut vaikutteita Särestöniemen teoksista. Valkeapään maalauksissa on ekspressiivisyyttä, joka kumpuaa hänen omasta kokemus- ja tunnemaailmastaan, sekä myyttis–surrealistinen tunnelma, mikä osoittaa sukulaisuutta esi-isien kuva- ja henkimaailmaan.<ref name="tahiti"/><ref>Pentikäinen, Juha: ''Saamelaiset – pohjoisen kansan mytologia'', 1995, s. 120-122, 128-130, 233</ref>
Rivi 79:
Valkeapää asui suurimman osan elämästään Enontekiön Pättikässä Kaaresuvannon ja [[Kilpisjärvi|Kilpisjärven]] välisen tien varrella Suomen ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla, jossa hän oli viettänyt lapsuutensa. Vuonna 1996 hän muutti pysyvästi Norjaan [[Yykeänperä|Yykeänperään]], jossa hän asui saamelaista perinnettä mukaillen kiilleliuskekalliolle rakennetussa kuusikulmaisessa Lásságámmi-nimisessä hirsitalossa; nimi tarkoittaa kalliomajaa, tai paremminkin kalliokammia. Nykyisin talo on kotimuseo ja [[taiteilijaresidenssi|taiteilija-asunto]], jota pitää yllä Lásságámmi-säätiö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.samer.se/servlet/GetDoc?meta_id=1277 | Nimeke=Nils Aslak Valkeapää – en samisk multikonstnär | Tekijä= | Julkaisu=samer.se | Ajankohta=| Viitattu=7.10.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassagammi.no/lassagammi.525276-81899.html | Nimeke=Lásságámmi | Julkaisija=Stiftelsen Lásságámmi | Viitattu=20.2.2012}}</ref> Valkeapää kuvasi tuntevansa usein yksinäisyyttä suurkaupungeissa, muttei koskaan kotiseudullaan [[Tunturi|tuntureiden]], jokien, tuulten ja lintujen keskellä.<ref name="Norden"/>
 
Valkeapää joutui vakavaan auto-onnettomuuteen Kilpisjärven tiellä talvella 1996 ja vetäytyi julkisesta toiminnasta kuntoutuakseen. Valkeapää sai Norjan kansalaisuuden vuonna 2001. Valkeapää kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Espoossa marraskuussa 2001 palattuaan juuri [[Japani]]n-matkalta. Valkeapään hauta sijaitsee PirttivaaranPirttavaaran (''Birtavarre'') kylän hautausmaalla [[Kaivuono|Kaivuonon]] kunnassa Norjassa.<ref name="Lassagammi"/><ref name="tahiti"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassagammi.no/23-mars-2013-vi-ble-valgt-av-det-nordlige-nils-aslak-valkeapaa-minneseminar.5361325-392797.html | Nimeke=23. mars 2013: Vi ble valgt av det nordlige - Nils-Aslak Valkeapää minneseminar | Tekijä= | Julkaisu=Lásságámmi | Ajankohta= | Viitattu=7.10.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kvenskestedsnavn.no/stedsnavn/view/950 | Nimeke=Pirttavaara | Tekijä= | Julkaisu=Kvensk stadsnavndatabase | Ajankohta= | Viitattu=16.11.2017}}</ref>
 
=== Triviatietoa ===
Rivi 154:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dana, Kathleen Osgood | Nimeke=Áillohaš the shaman poet and his govadas-image drum: A literary ecology of Nils-Aslak Valkeapää | Selite=Väitöskirja: Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Oulun yliopisto | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-42-6943-8 | Kieli={{en}} | www=http://herkules.oulu.fi/isbn9514269446/isbn9514269446.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkeapää, Leena | Nimeke=[[Luonnossa: Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa]] | Selite=Väitöskirja. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-54-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Taarna; Valkeapää, Leena| Nimeke=Minä soin – Mun čuojan. Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä | Selite= | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapland University Press | Vuosi=2017 | Tunniste=ISBN 978-9523109551}}
 
== Aiheesta muualla ==