Ero sivun ”Carta marina” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: Linkki toisenkin tunnetun alkuperäiskappaleen digitaalijäljennökseen.
Rivi 10:
== Painokset ==
 
Kartta julkaistiin painoteknisistä syistä yhdeksänä eri lehtenä. Kun kaikki yhdeksän palaa asetetaan oikeaan järjestykseen, syntyy noin 170x125 cm suuruinen karttalehti. Aikoinaan Carta marina oli maailman toiseksi suurin kartta. Kartan alkuperäisestä ensipainoksesta on säilynyt kaksi kappaletta. Toinen näistä on [[München]]in kuninkaallisessa kirjastossa ja toinen [[Uppsalan yliopisto]]n kirjastossa. Nämä alkuperäiset painokset ovat värittämättömiä ja vasta myöhempiin on lisätty väritys. Toisesta,Antoine du Pérac Lafréryn vuonna 1572 Roomassa tehdystävalmistamasta painoksestamuunnelmasta on säilynyt kymmenen kappaletta, joista yksi on [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjaston]] kokoelmissa Helsingissä.
 
== Kartan merkitys kartografian historiassa ==
 
Pohjola sai Carta marinassa ensimmäistä kertaa historiassa tunnistettavantunnistettava hahmonsa. Kartta ulottuu Islannista ja [[Skotlanti|Skotlannista]] aina [[Vienanmeri|Vienanmereen]] ja [[Baltia]]an saakka. Kartan kuvaamat maat ja meret on kuvitettu luonnollisilla ja mielikuvituksellisilla eläimillä, kuvilla eri valtakuntien ja alueiden sodankäyntitaktiikoista, elinkeinoista, uskonnollisista menoista ja erilaisista tavoista. Olaus Magnus kirjoitti kartan liitteeksi [[italian kieli|italian-]] ja [[saksan kieli|saksankieliset]] selityskirjaset. Carta marinasta tuli tärkein Pohjolaa kuvaava kartta sadaksi vuodeksi. Tarkempi kuvaus syntyi vasta 1600-luvulla.
 
== Suomen kuvaus ==