Ero sivun ”Tšekki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 61:
Slaavien rauhaisa elämä keskeytyi, kun [[Avaarit (muinainen kansa)|avaarit]] hyökkäsivät alueelle 500-luvulla. Määrin alueen tšekkiläiset heimot auttoivat [[Kaarle Suuri|Kaarle Suurta]] karkottamaan avaarit. ja pääsivät hänen suojelukseensa. Määrien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan [[Suur-Määri]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-3630.html | Nimeke=Czechoslovakia: First Political Units | Ajankohta=1987 | Julkaisu =Czechoslovakia – a country study | Julkaisija=Federal Research Division Library of Congress | Tekijä =Ihor Gawdiak (toim.) | Kieli ={{en}} | Viitattu=17.10.2010}}</ref> Sen kuningas kutsui [[Kyrillos ja Metodios|Kyrilloksen ja Metodioksen]] levittämään bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Metodioksen kuoltua Määri siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin käyttää latinalaista kirjaimistoa. Suur-Määri kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyökkäyksiin.<ref name="CH1"/>
 
Asemansa parantamiseksi Böömin heimot tunnustivat germaanien (myöhemmän Saksan) kuninkaat yliherroikseen. Herttua Vaclav Pyhä eli [[Venceslaus Pyhä]] (921–929) kääntyi roomalaiskatoliseen uskoon ja tunnusti keisari [[Henrik I Linnustaja|Henrik I]]:n ylivallan ja sai vastineeksi hallita omia alueitaan.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa. Otava Keuruu 1983. ISBN 951-1-07458-X s. 265</ref>
 
[[Böömin kuningas|Böömin kuninkaan]] arvonimen saivat ensimmäisinä [[Vratislav II]] (1085) ja [[Vladislav II]] (1158), perinnöllinen arvonimestä tuli [[Ottokar I Přemysl]]ista (1198) alkaen. [[Ottokar II Přemysl]]in (kuningas 1253–1278) aikana [[Böömin kuningaskunta]] oli laajimmillaan ja käsitti muun muassa myös nykyiseen Itävaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia. Matkallaan [[Puola]]sta [[Unkari]]in vuonna 1241 mongolit karttoivat Tšekinmaata. Vuonna 1346 kuninkuuden peri [[Kaarle IV (keisari)|Kaarle]], josta sittemmin järjestysnumerolla IV tuli myös keisari. Kaarle IV perusti [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] ensimmäisen yliopiston hallituskaupunkiinsa [[Praha]]an, joka oli tuolloin Euroopan merkittävimpiä kaupunkeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-3634.html | Nimeke=Czechoslovakia: Golden Age | Ajankohta=1987 | Julkaisu =Czechoslovakia - a country study | Julkaisija=Federal Research Division Library of Congress | Tekijä =Ihor Gawdiak (toim.) | Kieli ={{en}} | Viitattu=29.9.2010}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšekki