Ero sivun ”Internet” versioiden välillä

Yritykset liittyivät mukaan korkeakoulujen jälkeen, ja niitä kiinnostivat erityisesti [[sähköposti]]- ja tiedostonsiirtopalvelut. Näiden toimintojen lisäksi 1980-luvun Internetissä keskeistä olivat [[uutisryhmä]]t, joissa käyttäjät vaihtoivat kirjoituksiaan eri aihepiireistä ja jo tuolloin pelattiin myös verkossa toimineita [[Massiivinen monen pelaajan verkkopeli|moninpelejä]]. Reaaliaikaiset usean henkilön keskustelukanavat alkoivat yleistyä [[IRC]]-protokollan myötä vuodesta 1988 alkaen.

1990-luvulla Internet kaupallistettiin ja siirrettiin suurten [[Teleoperaattori|operaattoreiden]] hoidettavaksi. Sen jälkeen se alkoi levitä myös valtaväestön käyttöön. Nopeat tiedonsiirtoyhteydet, helppokäyttöiset [[Graafinen käyttöliittymä|graafiset käyttöliittymät]] ja uudet palvelut alkoivat houkutella yksityisiä käyttäjiä kokeilemaan Internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Ennen kuin [[www|nettisivut]] selaimineen yleistyivät, toimi välivaiheena 1990-luvun alussa tekstisivuja järjestellyt [[gopher]]-protokolla. WWW:n yleistymistä hidasti esimerkiksi kuvien hidas latautuminen tuon ajan verkkoteknologialla. Nettisivujen alkuperäinen tarkoitus oli järjestellä [[fysiikka|fyysikoiden]] tutkimustietokannat paremmin käytettäväksi, mutta WWW:n potentiaali osoittautui myöhemmin selvästi laajemmaksi. [[Illinois]]in [[Urbana-Champaignin yliopisto]]n alaisessa NCSA:ssa (National Center for Supercomputing Applications) kehitetty [[Mosaic]] -selain (1993, myöhemmin "Netscape") oli ohjelma, jonka avulla WWW:n käyttö popularisoitui.

Suomessa Internetin laajempi leviäminen kotikäyttöön alkoi 1993, kun [[EUnet|EUnet Finland]] aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille.<ref name="Lindblom">{{Kirjaviite | Nimike = Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Oy:ssä ja Yleisradiossa 1994-2004 | Tekijä = Lindblom, Tomi |Julkaisija = Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos | Vuosi = 2009 | Sivu = 83 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5472-3 | Viitattu = 18.3.2010}}</ref> Samana vuonna yhteyksiä alkoivat tarjota myös Tele (nyk. [[Telia Finland|Telia]]) ja HPY (nyk. [[Elisa (yritys)|Elisa]]). Vasta tässä vaiheessa useimmat keskivertokansalaiset yliopistojen ulkopuolella alkoivat kuulla Internetistä. Internetin käytön yleistyminen aiheutti medioissa innostusta ja 1990-luvun puolivälistä alkaen alettiin puhuttiin ylevästi esimerkiksi "tiedon valtatiestä", "netti-surffailusta" ja "interaktiivisuudesta" (vuorovaikutteiset palvelut). Näihin aikoihin monet peruskoulutkin saatiin jo verkkoon. Internet-hype kytkeytyi ilmiönä myös 1990-luvun lopun [[IT-kupla]]an, kun Internet [[matkapuhelin|mobiiliteknologian]] ohella synnytti sijoittajissa epärealistisia tuotto-odotuksia.

Vuonna 2010 [[Wikileaks]] -sivusto aiheutti poliittisia myrskyjä tietovuodoillaan, joissa paljastettiin esimerkiksi Yhdysvaltain salaisia diplomaattisia asiakirjoja. Yksityisyyteen ja nettivakoiluun liittyvät kysymykset nousivat todenteolla uutisotsikoihin viimeistään 2013 [[Edward Snowden]]in paljastusten myötä. Tällöin kävi ilmi, miten laajasti Yhdysvaltain viranomaiset urkkivat tietoja yksityisistä kansalaisista nettipalveluiden kautta. Myös [[kybersota]], josta puhuttiin jo aiemmin, on 2000-luvulla saanut kasvavaa huomiota, kun eri valtiot ovat tehneet Internet-hyökkäyksiä toistensa nettipalvelimia kohtaan, pyrkien usein viemään valtiosalaisuuksia tai aiheuttamaan muuta häiriötä. Erilaisten kulutuselektroniikan piiriin kuuluvien sekä myös teollisten laitteiden kytkeminen Internetiin synnytti käsitteen [[esineiden internet]]. Julkisuudessa puitiin esimerkiksi [[DDoS]]-hyökkäyksiä, joissa oli käytetty esineitä hyökkäyksen välineenä sekä internetiin kytkettyjä leluja, joiden kautta hakkerit pystyivät salakuuntelemaan lapsia.

* [http://www.nic.funet.fi/index/FUNET/history/internet/fi/etusivu.html Internetin historiaa].