Ero sivun ”Välskärin kertomuksia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kolmas osa: Korjasin kaksi kirjoitusvirhettä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Faltskarn vinj.jpg|thumb|Kirjan kansi.]]
'''Välskärin kertomuksia''' (alkuteos ''Fältskärns berättelser'') on [[Zachris Topelius|Topeliuksen]] kirjoittama [[historiallinen romaani]].<ref name="us1895"/> Se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin (ruotsiksi 1853–1867 ja suomennokset 1878–1882).<ref>[http://www.topelius.fi/index.php?docid=63 Zacharius Topelius skrifter (topelius.fi)]</ref> Alunperin se ilmestyi [[Jatkokertomus|jatkokertomuksena]] [[Helsingfors Tidningar]] -lehdessä vuonna 1851.<ref name="Viisitoista lauantaita">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/29/viisitoista-lauantaita-valskarin-kertomuksia-klassikko-taipui-kuunnelmasarjaksi|nimeke=Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974|
== Juoni ==
Välskärin kertomuksia kertoo suomalaisten Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheista. Vanha [[välskäri]] kertoo pienelle kuulijakunnalle [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ajoista, jolloin Kustaa Perttilä -niminen [[talonpoika|talonpojan]] poika muuttaa nimensä Berteliksi ja myöhemmin [[aatelointi|aateloinnin]] yhteydessä Bertelsköldiksi. Suvun kantaisä, vanha [[nuijasota|nuijasodan]] veteraani ja talonpoika, nimittää tästä suuttuneena perijäkseen Larssonin suvun pojan. Bertel rakastuu kauniiseen ruhtinatar Regina von Emmeritziin, josta tulee [[aateli]]ssuvun kantaäiti. Sarjaan tuo salaperäisyyttä ja taianomaisuutta kuparinen [[sormus]], joka on aluksi kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in hallussa. Bertelsköldin suku omistaa tuon upean sormuksen, johon on kaiverrettu kirjaimet ''RRR'' tarkoittaen ''Rex Regi Rebellis'' – ”kuningas kapinassa kuningasta vastaan”. Sormuksen haltijaan ei pysty vesi, tuli, rauta eikä lyijy. Se tuo omistajalleen menestystä, mutta sen menettää vannomalla
=== Ensimmäinen osa ===
Rivi 15:
Toisen osan alkupuolella käydään läpi Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana eli vuosina 1700-1721. Torsten jää kuninkaan virkamieheksi [[Tukholma]]an, mutta Kustaa lähtee Ruotsi-Suomen armeijan mukana taisteluihin Tanskaan, [[Baltia]]an, Puolaan ja [[Ukraina]]an. Käy ilmi, että Kustaan pikkusisko Ebba, prinsessa Ulrika Eleonoran kamarineiti, on pihistänyt sormuksen Torstenilta emäntänsä toimeksiannosta. Tämä on piilottanut sen medaljonkiin, jota kuningas Kaarle XII kantaa tietämättä kuitenkaan kuninkaan sormuksesta.
Lopulta Kustaa pääsee takaisin Suomeen ja säilyy hengissä Isokyrön eli [[Napuen taistelu]]ssa vuonna 1714. Juuri ennen Napuen taistelua Larssonin suvun päämies eli entisen Perttilän talon isäntä menettää kuusi poikaansa, jotka venäläiset yllättävät heidän tiedusteluretkellään. Kustaa Bertelsköld pääsee pakoon venäläisjoukkojen keskeltä ja päätyy [[Kajaanin linna]]an vuonna 1715. Sen kukistumisen jälkeen hän pakenee Ruotsiin. Hän avioutuu lapsuudenystävänsä Eeva Falkbergin kanssa, ja avioliitosta syntyy yksi lapsi, Kaarle Viktor Bertelsköld. Kustaa Bertelsköld lähtee [[Kaarle XII
Virkaurallaan menestynyt Torsten saa haltuunsa kuninkaan sormuksen vuonna 1720 tai 1721, ja se näyttää varmistavan hänen menestyksensä jatkossakin. Hänen sisarensa syyttää häntä ylpeydestä ja [[ateismi]]sta ja kehottaa häntä tekemään parannuksen ajoissa, mutta Torsten ei syytöksistä eikä parannuskehotuksista välitä. Hän tulee vannoneeksi sotamies Flintan leskelle, että hän huolehtii tämän toimeentulosta. Vuonna 1738 kansliapresidentti (pääministeri) [[Arvid Horn]] eroaa, koska [[hattupuolue]] voittaa [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivävaalit]]. Torsten valmistautuu ottamaan [[kansliapresidentti|kansliapresidentin]] viran vastaan. Hän ylpeilee menestyksellään ja kieltää [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]]. Lisäksi hän rikkoo valansa Flintan leskelle. Sitten hän ottaa sormuksen sormestaan ja kysyy siltä, onko hänen tavoiteltava Ruotsin kruunua. Hän pudottaa sormuksen ja sokeutuu äkkiä. Kansliapresidentin virka annetaan toiselle poliitikolle, ja sormus hukkuu joksikin aikaa. Torstenin vaimo pyytää häntä tekemään parannuksen. Osan 2 loppupuolella vanha Larsson, "porvarikuningas" ennustaa syksyllä 1740, että [[hattujen sota|sota Ruotsin ja Venäjän välillä]] puhkeaa vuoden sisällä (katso osan 2 loppupuoli).
Torstenin veljenpoika ja Kustaan poika Kaarle Viktor tutustuu sattumalta porvarikuningas Larssonin tyttäreeseen, Esteriin. Lopulta he rakastuvat, mutta Esterin isä, joka on jyrkästi aatelia vastaan, ei suvaitse avioliittoa. Osan 2 lopussa kaksikko on pakotettu eroamaan.
=== Kolmas osa ===
Osan 3 alussa tutustutaan nuoreen lukiolaiseen Eerikki Ljungiin, joka toimii Carl von Linnén avustajana. Hän on sukua Larssoneille, muttei kuuluu sukuun tiiviisti. Linnén oppilaana hän tutustuu tulevaan puolisoonsa Eerikaan. Eerikki Ljung kutsutaan vanhentuneen porvarikuninkaan syntymäpäiväjuhliin Vaasaan, ja matkallaan hän tutustuu Kaarle Viktor Bertelsköldiin. Bertelsköld on avioitunut, mutta jäänyt leskeksi. Hänelle on jäänyt avioliitosta kaksi lasta, Berhnard ja Louise.
Ljung matkustaa Vaasaan, missä Ester Larsson hoitaa vanhaa porvarikuningasta. Hän on rikastunut onnekkaan kapteeni Neptunus Gastin avulla. Porvarikuningas saa selville, että kuninkaan sormus on päätynyt Gastille, joka oli tappanut erään Torstenin kamaripalvelijan saadakseen sen. Porvarikuningas riistää sormuksen Gastilta, ja heittää sen meren pohjaan, sillä uskoo sen oleva epäjumalallinen taikakalu.
Vaasaan saapuu myös Kaarle Viktor Bertelsköld, osana kuningas Aadolf Fredrikin juhlasaattuetta. Hän tapaa vuosien jälkeen Esterin. Kaksikko löytää taas rakkautensa, mutta vanha porvarikuningas ei vieläkään anna siihen suostumustaan. Sillä välin löytää Eerikki Ljung kuninkaan sormuksen kalan vatsasta, ja porvarikuningas Larsson murtuu nähdessään sormuksen, ja antaa suostumuksensa avioliittoon. Sormus kuitenkin varastetaan Eerikiltä.
Rivi 41:
Tukholmassa törmätään taas Martti Weissiin joka matkustaa porvarikuninkaan pojan, Lauri Larssonin kanssa. Käy ilmi että Lauri on varastanut sormuksen Eerikiltä, mutta on tullut hulluksi sen voimasta. Hän vannoo väärän valan ja menettää sormuksen, joka päätyy Esterille. Selviää, että Martti Weiss on jahdannut koko elämänsä tätä sormusta, ja pyrkii ryöväämään sen Esteriltä. Ester heittää sormuksen pois, ja sen myöhemmin löytää markiisitar Egmont joka luovuttaa sen Kustaa III:lle. Martti Weiss tulee hulluksi, ja kuolee lopulta hullujenhuoneeseen.
Kuningas Kustaa III suunnittelee Tukholmassa vallankaappausta, jotta säätyjen ja neuvoskunnan epävaka hallinto loppuisi. Häntä avustaa tässä parantunut Paul. Paul rakastuu markiisitar Egmontiin, mutta Egmont tappaa itsensä sillä on hankkinut tukea Kustaa III:
Paul on murtunut ja palaa perheensä luo. Hän on tehnyt sovinnon veljensä kanssa. Ester luopuu valepuvustaan, sopii Bernhardin kanssa. ja Bertelsköldin perhe on taas onnellisesti yhdessä. Kirja loppuu perheen sovintoon ja Kustaa III:n onnistuneeseen vallankaappaukseen.
== Dramatisointi ==
Topelius
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="us1895">{{Lehtiviite | Otsikko = Huomiota ansaitsewa kirjallinen yritys | Julkaisu = Uusimaa | Ajankohta = 15.11.1895 | Numero = 89 | Sivut =
}}
| |||