Ero sivun ”Marin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 143.51.162.4 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 93.106.202.5 tekemään versioon. |
|||
Rivi 22:
==Historia ja nykytilanne==
Marin kielen päämurteet ovat '''länsimari''' (vuorimari) ja '''itämari''' ([[Niittymarin kieli|niittymari]] ja varsinainen itämari). Vuorimarin nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Marinmaan lounaiskolkassa [[Volga]]n oikean rannan mäkisellä seudulla. Niittymarien nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Volgan vasemman rannan tasamaalla. Varsinaiset itämarit muuttivat tältä alueelta [[1700-luku|1700-luvulla]] pakoon uskonnollista käännytystä nykyisen [[Baškortostan]]in alueelle. Lisäksi on olemassa pieni koillismurteen ryhmä [[Nižni Novgorodin alue|Nižni Novgorodin]] ja [[Kirovin alue|Kirovin]] alueella.
Mareja on yhteensä noin {{Luku|548000}} (vuonna 2010), joista vuorimareja on arviolta {{Luku|23500}}. Suunnilleen {{Luku|70|%}} puhuu äidinkielenään maria; muiden ensisijaisena kielenä on [[venäjän kieli|venäjä]], vaikka he pitävätkin itseään yhä mareina.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Prozes, Jaak | Nimeke = Venemaa rahavaloendus ja uurali rahvad (teoksessa Soome-ugri sõlmed 2010–2011) | Sivu = 13–15 | Julkaisija = Fenno-Ugria | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISSN 2228-1894 | Kieli = {{et}} }}</ref> Marinmaan asukkaita on {{Luku|760000}}, joista {{Luku|43|%}} on marilaisia; loput asuvat nimikkotasavallan ulkopuolella.
Rivi 198:
{{Palstoitus alkaa}}
* ''jalka'' – jol
* ''järvi'' – jer
* ''kahdeksan'' – kandakš
* ''kaksi'' – kok, kokət
Rivi 242:
''Padassa on kuusi kalaa.'' – Poδəšto kut kol ulo.<br />
''Tuli
''Eilen minä annoin sinulle kaksi kirjaa.'' – Teηkeće məj təlanet kok kniɣam puenam.<br>
''Huomenna hän tulee jalan luokseni, me ostamme neljä pulloa olutta ja menemme puistoon istumaan.'' – Erla tuδo δekem jolən toleš, me nəl klenća puram naləna δa parkəške sintšaš kajena.
| |||