Ero sivun ”Logoterapia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tulikko (keskustelu | muokkaukset)
p Ylimääräinen "syynä" pois.
Rivi 3:
Franklin mukaan todellisen ihmisyyden ydin on kyky suuntautua itsensä ulkopuolelle. Logoterapian perustana on oletus, että elämällä on aina tarkoitus. Näkemyksen mukaan ihminen tavoittelee elämäntarkoitusta, jonka voisi toiminnallaan toteuttaa tai jota voisi edistää (toiminnan tie ihmisten tai yhteisen hyvän puolesta). Toinen vaihtoehto on, että ihminen omistautuu antoisiin, syviin elämyksiin esimerkiksi luonnosta, taiteesta tai toisesta ihmisestä (yhteys itsensä ulkopuolelle). Kanssaihminen, jota ihminen voi rakastaa, voi tarjota tien elämäntarkoituksen täyttämiseen. Kolmas mahdollisuus on elämän tarkoituksen täytäminen valtsemalla arvokas suhtautuminen toivottomassa tuntuvaan tilanteeseen. Tällöinkin ihminen voi valita asennoitumistavan tilanteeseen.<ref name="Psykoterapiaopas"/><ref name="Logoterapia-mitä-on"/>
 
Logoterapia luetaan kuuluvaksi [[humanistinen psykologia|humanistisen psykologian]] piiriin ja sitä pidetään kolmantena wieniläisenä [[psykoterapia]]n koulukuntana. Siinä missä [[Sigmund Freud]] näki ihmisten ongelmaksi seksuaalisen turhautumisen ([[psykoanalyysi]]), [[Alfred Adler]] alemmuudentunteen ([[individuaalipsykologia]]), näki Frankl ihmisten suurimmaksi ongelmaksi elämän mielettömäksi kokemisen eli [[eksistentiaalinen ahdistus|eksistentiaalisen ahdistuksen]]. Logoterapian mukaan syynä olemassaolon tyhjyyteen on syynä se, ettei ihminen tiedä, mitä hän haluaa. Vaistot eivät sano, mitä ihmisen on pakko tehdä, eivätkä traditiot kerro, mitä hänen kuuluu tehdä. Tämä johtaa siihen, että ihminen haluaa sitä, mitä muutkin tai sitä mitä muut häneltä haluavat.{{lähde}}
 
Terapia-nimityksestä huolimatta ei ole varsinaista rajattua "logoterapiatekniikkaa" (vrt. [[psykoanalyysi]] tai [[kognitiivinen psykoterapia]]), vaan logoterapeutti käyttää parhaaksi katsomiaan tekniikoita.{{lähde}} Logoterapia ei ole myöskään vain [[psykoterapia]]a, vaan laajempi filosofinen ajattelumalli. Siksi logoterapiaa voidaan soveltaa miltei kaikilla elämänalueilla. Sitä on Suomessakin sovellettu esimerkiksi kasvatukseen, opetukseen, lastensuojeluun, henkilöstöhallintoon, työyhteisöjen kehittämiseen ja johtamiseen sekä vanhustyöhön ja sosiaali-ja terveydenhuollon eri ammatteihin.<ref name="Logoterapia-mitä-on"/> Lähestyminen tukee ihmisenä olemista ja siihen liittyvien ongelmien tarkoituskeskeistä ratkaisemista tässä ajassa. Logoterapia painottuu siihen, mitä hyvää ja ehjää vielä on jäljellä, minkä varaan voi rakentaa tulevaisuutta.