Ero sivun ”Astrid Lindgren” versioiden välillä

| kuvateksti = Astrid Lindgren vuonna 1924

| salanimi =

| syntymäpaikka = [[Vimmerby]], [[Ruotsi]]

| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|14|11|1907|28|1|2002}}

| ammatit = [[kirjailija]]

| äidinkieli = <!-- kirjailijan äidinkieli, mikäli se eroaa tuotannon kielestä -->

| aikakausi = 1944–1993

| tyylilajit = [[lastenkirjallisuus|lastenkirjailija]]

| sivusto = [http://www.astridlindgren.se/ Virallinen sivusto]

| puoliso = Sture Lindgren

| vanhemmat = Samuel August Ericsson<br />Hanna Ericsson

}}

{{AvattavaLoppu}}

| ehdokkuudet =

}}

 

 

 

== Henkilöhistoria ==

 

Lindgren syntyi Näsin tilalla lähellä [[Småland|Smoolannin]] [[Vimmerby]]tä. Hänen isänsä oli maanviljelijä Samuel August Ericsson ja äiti Hanna Ericsson.<ref>Ljunggren 1997, s. 13.</ref> Lindgrenillä oli kolme sisarusta: vanhempi veli [[Gunnar Ericsson|Gunnar]] (1906–1974), josta tuli poliitikko, ja kaksi nuorempaa siskoa Stina (1911–2002) ja Ingegerd (1916–1997).<ref>Ljunggren 1997, s. 12.</ref> Hän aloitti koulunkäynnin Vimmerbyssä syksyllä [[1914]].<ref>Ljunggren 1997, s. 38.</ref>

 

 

== Kirjallisuus ==

 

Vuonna 1944 Lindgren sijoittui toiseksi nuortenkirjakilpailussa teoksella ''Riitta-Maija keventää sydäntään'', jonka Rabén & Sjögren -kustantamo sitten julkaisi, ja seuraavana vuonna hän voitti kilpailun lastenkirjalla ''Peppi Pitkätossu''.<ref>Ljunggren 1997, s. 58.</ref> Pepin hän oli kirjoittanut tyttärelleen 10-vuotislahjaksi eikä se ollut kelvannut [[Bonnier|Bonnier-kustantamolle]].<ref name="ts1997" /> Tarinat olivat alun perin syntyneet tyttären ollessa sairaana, mutta paperille ja lahjaksi ne päätyivät vasta Lindgrenin liukastuttua ja nyrjäytettyä nilkkansa.<ref name="ts2006" /> Vuosina 1944–1993 hän kirjoitti yhteensä 53 teosta.<ref name="ts1997" />

 

Moniin hahmoihin hän on ottanut mallia omasta perheestään ja lapsuuden ystävistään sekä käyttänyt tarinoissaan tapahtumia lapsuudestaan ja kuulemiaan tarinoita.<ref>Ljunggren 1997.</ref> Lindgrenin kirjat on kirjoitettu yleensä lasten perspektiivistä, niissä lapset eivät aina käyttäydy totuttujen tapojen mukaisesti ja ovat usein fiksuja ja aikuiset jotenkin kummallisia.<ref name="johnsson">Johnsson 1995, s. 100.</ref> Lisäksi useissa kirjoissa on käsitelty lastenkirjoissa [[tabu]]na pidettyjä asioita, kuten kuolemaa.<ref name="johnsson" /> Kirjoissa kohdellaan lapsia ihmisinä ja tapahtumien hulluudesta tai pelottavuudesta huolimatta perusvireenä oikeudenmukaisuudesta ja toivo paremmasta.<ref name="ts1997" />

 

Lindgrenin kirjoja on käännetty 101 kielelle,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Svartström, Anna | Otsikko=Här blev berättelsen om Pippi till | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=4.8.2017 | Sivut=10–11 | www=http://www.hbl.fi/artikel/har-blev-berattelsen-om-pippi-till-astrid-lindgrens-hem-ar-oppet-for-besok/ |Kieli= {{sv}} }}</ref> ja hän kuuluu maailman 12&nbsp;luetuimman kirjailijan joukkoon.<ref name="ts1997" /> [[Tukholman kaupunginkirjasto]]n nuortenosastolla Lindgren on ollut lainatuin kirjailija ja ''Peppi Pitkätossu'' lainatuin kirja.<ref name="ts2002">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/LQqwm | Nimeke = Maailma suree sadunkertojaansa | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Roiha, Juhani | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 29.1.2002 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Myös Venäjällä hän on ollut ylivoimaisesti suosituin lastenkirjailija, ja Saksassakin kirjoja on myyty yli 25 miljoonaa kappaletta.<ref name="ts2002" /> Maailmanlaajuisesti kirjoja on myyty yli 80 miljoonaa kappaletta.<ref name="ts2006" />

 

=== Kuvitukset ===

Suurimman osan Lindgrenin kirjoista on kuvittanut [[Ilon Wikland]]. Peppi-kirjoihin kuvitukset teki [[Ingrid Wang-Nyman]] ja Eemeleihin [[Björn Berg]]. Joissakin kirjoissa on käytetty myös muiden kuvittajien tekemiä kuvia, esimerkiksi Peppi-kirjojen vuoden 2008 suomenkieliseen painokseen tehtiin uudet kuvat. Lindgren olisi itse halunnut, että ulkomaisissa käännöksissä olisi käytetty ruotsalaisia kuvituksia, mutta kaikissa maissa niin ei ole tehty.<ref>Ljunggren 1997, s. 74.</ref> Ainakin suomenkielisissä painoksissa on kuitenkin suurimmassa osassa alkuperäiset ruotsalaiset kuvat.

 

=== Filmatisoinnit ===

Tunnetuimmista hahmoista suurin osa on nähty myös elokuva- tai televisioversioina, esimerkiksi Pepistä ja Eemelistä on tehty useita elokuvia. Lindgrenin tarinoiden pohjalta on tehty yhteensä 40&nbsp;elokuvaversiota.<ref name="johnsson" /> Hän oli itse mukana valvomassa teostensa elokuvatoteutuksia ja oli mukana monien elokuvien kuvauksissa.<ref name="ts2007" /> Hän teki itse käsikirjoitukset kaikkiin elokuviin ja myös joitakin näytelmäversioita.<ref name="hesari" />

 

Ainakin Pepistä ja Katto-Kassisesta on tehty myös animaatiot.

 

 

[[Expressen|Expressen-lehti]] julkaisi 10. maaliskuuta 1976 Lindgrenin sadun ''[[Pomperipossa i Monismanien]]'', jossa viisaat valtiomiehet perivät satukirjailijalta 102&nbsp;prosenttia marginaaliveroa.<ref name="aftonbladet">{{Lehtiviite | Tekijä = Hansson, Anita | Otsikko = Sagan som blev regeringens fall | Julkaisu = Aftonbladet | Ajankohta = 29.1.2002 | Viitattu = 12.12.2014 | www = http://www.aftonbladet.se/nyheter/article10256030.ab | Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.expressen.se/noje/pomperipossa-i-monismanien/| Nimeke = Pomperipossa i Monismanien| Tekijä = | Julkaisu = Expressen | Ajankohta = 13.11.2007 | Viitattu = 6.12.2014 |Kieli= {{sv}} }}</ref> Valtiovarainministeri [[Gunnar Sträng]] väitti valtiopäivillä Lindgrenin laskeneen väärin, mutta joutui myöhemmin myöntämään asian. Astrid Lindgren totesi saaneensa lukunsa verovirastolta ja että heidän varmaan pitäisi vaihtaa töitä, koska Sträng osasi satuilla mutta ei laskea. Tapahtuma herätti Ruotsissa verojen vastustusta, ja saman vuoden vaaleissa [[Olof Palme]]n [[Sveriges socialdemokratiska arbetareparti|sosiaalidemokraattinen puolue]] menetti valtansa ensimmäisen kerran 44&nbsp;vuoteen. Verolakeja uusittiin tämän jälkeen.<ref name="ts2002" />

 

Astrid Lindgren kiinnitti myöhemmässä vaiheessa kirjoituksillaan huomiota myös ympäristönsuojeluun, eläinten huonoon kohteluun ja [[Lapsen kaltoinkohtelu|lasten pahoinpitelyyn]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astridlindgren.se/en/person/influencing-public-opinion | Nimeke = Bravery and Courage | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Astrid Lindgrenin virallinen sivusto | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> 1970-luvulla hän ajoi esimerkiksi tuotantoeläinten oikeuksia, että niillä olisi muun muassa riittävästi liikkumatilaa.<ref name="ts2006" /> Ruotsiin säädettiin asiasta lakikin, joka sai lempinimen Lex Lindgren. Hän kannatti myös naispappeutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1421387472020 | Nimeke = Astrid Lindgrenin tragedia: Jätti esikoislapsensa sijaiskotiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Julkaisija = Sanoma Oy | Viitattu = | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Ajankohta = 17.1.2015}}</ref> Hän sai 1994 [[Right Livelihood Award]] -palkinnon toiminnastaan lasten oikeuksien puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rightlivelihood.org/lindgren.html | Nimeke = Right Livelihood Award: 1994 – Astrid Lindgren | Tekijä = | Ajankohta = 1994 | Viitattu = 6.12.2014 |Arkisto=http://archive.is/1qyA |Kieli={{en}} }}</ref> Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi enemmän niiden maahanmuuttajien asioihin, jotka eivät saaneet turvapaikkaa Ruotsista.<ref name="hesari" /> Hän muun muassa maksoi täysin omilla rahoillaan muutaman maahanmuuttajatytön koulutuksen.<ref name="aftonbladet" />

 

* Ruotsin valtion kirjallisuuspalkinto 1959

* H. C. Andersen -mitali kirjasta ''Rasmus ja kulkuri'' 1958

Lindgrenin kuva on Ruotsin vuonna 2015 liikkeelle lasketussa 20 kruunun setelissä. Sen kääntöpuolella on hänen lapsuusmaisemansa Smoolannista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041221403974_uu.shtml|nimeke=Onko sinulla Ruotsin kruunuja – käytä ne äkkiä!|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2016-04-12|kieli=fi-FI}}</ref>

 

[[Kuva:Pippi.svg|thumb|Taiteilijan näkemys Peppi Pitkätossusta]]

{{Pääartikkeli|[[Luettelo Astrid Lindgrenin kirjoista]]}}

* [[Melukylän lapset]] kertoo pienen kylän lapsista Etelä-Ruotsissa vuosisadan alkupuolella.

 

* [[Junibacken]]

* [[Astrid Lindgrens Värld]]

 

== Lähteet ==

 

=== Viitteet ===

 

== Kirjallisuutta ==

* Björk, Christina: ''Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma''. WSOY, 2007.

* Lindgren, Astrid: ''Elämän kuvat''. WSOY, 2007.

* Strömstedt, Margareta: ''Astrid Lindgren''. WSOY, 1988.

* Oravsky, Vladimir: ''Från Astrid till Lindgren''. H:ström, 2007.

 

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.hs.fi/muistot/a1364352762808 Astrid Lindgrenin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]

* [http://www.junibacken.se/ Junibacken] {{sv}}

* [http://www.aftonbladet.se/nyheter/article55965.ab Aftonbladet: Så föddes vår största författare] {{sv}}

 

{{Metatieto}}

{{AAKKOSTUS:Lindgren, Astrid}}