Ero sivun ”Eino Kaila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 21:
| uskonto =
| alaviitteet =
}}'''Eino Sakari Kaila''' (vuoteen 1906 '''Johansson'''; [[9. elokuuta]] [[1890]] [[Alajärvi]] – [[31. heinäkuuta]] [[1958]]<ref name=val>{{Lehtiviite | Tekijä = Valpola, Veli | Otsikko = Ensyklopedioiden loppuottelu| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.10.1984 | Julkaisija = Sanoma oy| Selite= Valpola toteaa, että ''Spectrumissa'' ja ''Mitä-Missä-Milloin''-vuosikirjassa on väärä kuolinpäivä 1.8.1958. ''Otavan Suuressa Ensyklopediassa'' tieto on oikein.| Viitattu = 10.7.2014 }}</ref> [[Kirkkonummi]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[filosofi]] ja [[psykologi]]. Hän oli aikansa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Suomessa. Kailaa on pidetty suomalaisen filosofian merkittävimpänä suunnannäyttäjänä sitten [[J. V. Snellman]]in.<ref name="UTA">{{Kirjaviite | Tekijä = Leinonen, Mikko | Nimeke = Tieteellinen ajattelu ja filosofian rikkaruohot. Filosofian identiteetistä suomalaisen filosofian ongelmana ja filosofiakäsitykset Eino Kailan ja Erik Ahlmanin tuotannossa | Vuosi = 2008| Julkaisija = Tampereen yliopisto | Isbn = 978-951-44-7309-8 | www = https://tampub.uta.fi/handle/10024/67850 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.11.2017}}
Kaila toimi sielutieteen eli [[psykologia]]n [[dosentti]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina 1919–1929 ja [[Turun yliopisto]]n ensimmäisenä [[filosofia]]n [[professori]]na vuosina 1921–1930. Sittemmin hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[teoreettinen ja käytännöllinen filosofia|teoreettisen filosofian]] professorina vuosina 1930–1948 ja [[Suomen Akatemia]]n ensimmäisenä filosofijäsenenä 1948–1958.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja 4, Hob–Kak | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn=951-0-07243-5}}</ref>
Rivi 141:
Kailan aloitteesta psykologia sai oman professuurin Helsingin yliopistoon 1951. Oppituolin ensimmäinen haltija oli [[Kai von Fieandt]]. Kailan oppilaista psykologian professoreiksi nimitettiin myös [[Arvo Lehtovaara]], [[Ohto Oksala]], [[Kullervo Rainio]] ja [[Martti Takala]].<ref name="logos"/> Kailan ruotsiksi käännetty teos ''Persoonallisuus'' teki vaikutuksen muun muassa elokuvaohjaaja [[Ingmar Bergman]]iin.<ref name="calendar"/>
Kailan mukaan on nimetty Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinto, joka jaetaan ansiokkaasta toiminnasta yliopisto-opettajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/arviointi/koulutuksen_laadunvarmistus/Eino_Kaila.htm | Nimeke=Eino Kaila -palkinto | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=26.5.2010}}{{404}}</ref>
Kailan teoksista on julkaistu uusintapainoksia ja valikoimia. Kailan tutkimuksia koskeva akateeminen konferenssi pidettiin 1990 ja artikkelikokoelma ilmestyi 1992. Niiniluoto on Kailan ''Valittujen teosten'' johdantoluvuissa kuvannut Kailan tieteellistä kehitystä ja [[Mikko Salmela]] on käsitellyt Kailan ajattelua väitöskirjassaan ''Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata''. Kailan elämäkertakirjaa tai koottuja teoksia ei kuitenkaan ole julkaistu.<ref name="Lagerspetz_37" />
| |||