Ero sivun ”Kadonnutta aikaa etsimässä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee romaanisarjaa. [[Kadonnutta aikaa etsimässä (albumi)|Kadonnutta aikaa etsimässä]] on myös Kari Peitsamon albumi.}}
{{Kirja
| nimi-suomi = Kadonnutta aikaa etsimässä
Rivi 26 ⟶ 27:
| seuraava =
}}
'''Kadonnutta aikaa etsimässä''' ({{k-fr|À la recherche du temps perdu}}) on [[Marcel Proust]]in kirjoittama romaanisarja, jonka hän kirjoitti vuosina [[1908]]–[[1922]]. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina [[1913]]–[[1927]].<ref>''Otavan kirjallisuustieto'', Otava, sivus. 601, artikkeli Prous”Prous, Marcel;Marcel”. Otava. ISBN 951-1-09209-X.</ref> Suomeksi se on ilmestynyt kymmenenä niteenä.
{{Tämä artikkeli|käsittelee romaanisarjaa. [[Kadonnutta aikaa etsimässä (albumi)|Kadonnutta aikaa etsimässä]] on myös Kari Peitsamon albumi.}}
'''Kadonnutta aikaa etsimässä''' ({{k-fr|À la recherche du temps perdu}}) on [[Marcel Proust]]in kirjoittama romaanisarja, jonka hän kirjoitti vuosina [[1908]]–[[1922]]. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina [[1913]]–[[1927]].<ref>Otavan kirjallisuustieto, Otava, sivu 601, artikkeli Prous, Marcel; ISBN 951-1-09209-X</ref> Suomeksi se on ilmestynyt kymmenenä niteenä.
 
''Kadonnutta aikaa etsimässä'' kertoo elämästä: nuoren ihmisen kehittymisestä, illuusioiden katoamisesta, kasvusta idealismista realismiin. Mutta tämän sinänsä normaalin kehityskertomuksen Proust toteuttaa täysin omalla ja aikanaan vallankumouksellisella tavallaan: teoksen kerronta on samanaikaisesti äärisubjektiivista ja ääriobjektiivista, assosiatiivista ja kauttaaltaan analyyttisen psykologisoivaa: se kuvaa inhimillisen todellisuuden rakentumista muistin, viettien, [[libido]]n ja mielleyhtymien kautta.<ref name="infoplace1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.infoplease.com/ipea/A0934958.html| Nimeke = Maailmankirjallisuuden sadan kärki| Viitattu = 16.10.2007}}</ref> Proust pyrkii selvittämään [[kertoja]]n jokaisen mielleyhtymän ja motiivin, kuten myös – mahdollisuuksien mukaan – jokaisen muun henkilön teot motiiveineen, taka-ajatuksineen jne. Tästäkin syystä teos etenee hyvin hitaasti ja siitä tuli laaja.
Rivi 37:
 
Luettelossa ovat teoksen ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' osat, ensin alkuperäisteokset ja sitten niiden suomennokset.
* ''[[Du côté de chez Swann]]'' ilmestyi kirjailijan kustannuksella (Grasset) vuonna [[1913]], sittemmin muokattu versio ([[Gallimard]]) vuonna [[1919]].
** Suomennoksen osa 1: [[Swannin tie]]: ''[[Illiers-Combray|Combray]]'' (suom. Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen. [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]], Helsinki [[1968]].),<ref> Otava, ensimmäinen painos 1968</ref> ilmestyi myös André Nicolas Suterin kuvittamana (Ex libris, Helsinki [[1972]]).
** Suomennoksen osa 2: Swannin tie: ''[[Swannin rakkaus]]'' ja ''[[Paikannimet: nimi]]'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1977]])<ref>Otava, ensimmäinen painos 1977.</ref> Niteen ensimmäinen jakso ''Swannin rakkaus'' on myöhemmin ilmestynyt erillisenä teoksena.
* ''À l'ombre des jeunes filles en fleurs'' (Gallimard [[1918]]) Teos sai samana vuonna [[Goncourt-palkinto|Goncourt-kirjallisuuspalkinnon]].
** Suomennoksen osa 1: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa 1: ''Rouva Swannin ympärillä'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1979]])
** Suomennoksen osa 2: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa 2: ''Paikannimet: paikkakunta'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1982]])
* ''Le côté de Guermantes'' ilmestyi kahdessa osassa [[1920]]–[[1921]]1920–1921 (Gallimard).
** Suomennoksen osa 1: ''Guermantesin tie 1'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1985]])
** Suomennoksen osa 2: ''Guermantesin tie 2'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1986]])
* ''Sodome et Gomorrhe I et II'' (Gallimard, [[1921]]–[[1922]]1921–1922)
** Suomennos ''Sodoma ja Gomorra I-II'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1989]])
* ''La prisonnière'' ilmestyi [[postuumi]]sti [[1923]] (Gallimard).
** Suomennos ''Vanki'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[1994]])
* ''Albertine disparue'' ilmestyi myös postuumisti [[1925]] (Gallimard) ja sen alkuperäinen nimike oli ''La Fugitive''.
** Suomennos ''Pakenija'' (suom. Inkeri Tuomikoski. Otava, Helsinki [[2003]])
* ''Le Temps retrouvé'' ilmestyi postuumisti [[1927]] (Gallimard).
** Suomennos ''Jälleenlöydetty aika'' (suom. Annikki Suni, Otava Helsinki [[2007]])
 
==Teoksen lähtökohdat==
Rivi 66:
Proustille oli suurta apua varhaisista kirjoituksistaan, kun hän lopulta päätti toteuttaa laajan teoskokonaisuutensa ''Kadonnutta aikaa etsimässä''. Toinen näistä postuumina ilmestyneistä teoksista oli ''Contre Sainte-Beuve'', jota Proust kirjoitti vuodesta [[1908]] lähtien aina siihen saakka, kun hän aloitti ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teoksen kirjoittamisen noin vuonna [[1910]]. Teos ilmestyi viimeistelemättömänä katkelmana [[1954]], ja se sisältää myös lukuisia filosofisia ajatuksia, jotka myöhemmin saavat paikkansa ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teoksessa. Toinen näistä teoksista on vuosina [[1896]]–[[1899]] kirjoitettu ''Jean Santeuil''. Teos ilmestyi keskeneräisenä vuonna 1954. Vaikka sen kerrontametodi on täysin erilainen kuin ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teoksessa, se sisältää kuitenkin useita kokonaisuuksia, jotka sisältyivät myöhemmin Proustin pääteokseen.
 
Vaikka Marcel Proustia pidettiin yleisesti vain hienostelevana [[dandy]]nä, joka haaveili kirjailijan urasta, ennen suurtyötään hän ehti kuitenkin julkaista vuonna [[1896]] kirjasen ''Les plaisirs et les jours'', jonka esseillä hän valmentautuu kirjalliseen ilmaisuun. Samoin kaksi merkittävää käännöstyötä englannista ranskaksi, [[John Ruskin]]in ''La Bible D’Amiens'' (alkuteos ''Bible of Amiens'') [[1904]], ja ''Sésame et les lys'' (alkuteos ''Sesame and Lilies'') [[1906]], toivat esille hänen kykynsä tarkkaan ja monivivahteiseen ilmaisuun, joka on ominaista teokselle ''Kadonnutta aikaa etsimässä''.
 
==Tiivistelmä==
Rivi 73:
:Marcel on erikoisen herkkä nuorimies, joka on syntynyt [[pariisi]]laiseen porvarisperheeseen 1800-luvun loppupuolella. Hän haluaa ruveta kirjailijaksi. Seurapiirielämän viehätykset ja houkutukset saavat kuitenkin hänen huomionsa pitkäksi aikaa, ja varsinainen tavoite, kirjailijanura, unohtuu. [[Belle Époque]]n aristokratian ihmeellisyys ja loisto kiinnostavat häntä, samoin muodissa olleet kylpyläkaupungit (Balbec [[Normandia]]n rannikolla). Samaan aikaan hän vähitellen löytää maailman, rakkauden ja homoseksuaalisuuden olemassaolon. Sairaus ja sota kuitenkin katkaisevat hänen suhteensa seurapiireihin, ja hän tiedostaa äärimmäisen sosiaalisen turhamaisuutensa sekä omat tavoitteensa kirjailijanurasta, joka lopulta toteutuu ja realisoituu kadonneen ajan etsinnässä.
 
Liian vahvasta yksinkertaistamisen vaarasta huolimatta ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teosta voidaan pitää kertomuksena siitä, miten teos itsessään tulee kirjoitetuksi. Jo hyvin nuorena kertoja, joka kutsuu itseään myöhemmin myös Marceliksi, haaveilee kirjailijanurasta. Kuitenkin hänHän on kuitenkin fyysisesti niin sairas ja herkkä, että vanhemmat eivät pakota häntä harkitsemaan tai hankkimaan mitään muuta elämänuraa. Niin hän omistautuu seuraelämälle ja ajanvietteille. Eräänä esikuvana hänellä on kirjailija Bergotte, ja viimeisen osan lopulla kertoja ymmärtää, että hänen kohtalonsa on kirjoittaa kirja omasta elämästään.{{Lähde}}
 
==Pohdinnan aineksia==
Rivi 105:
Alkuperäinen ranskankielinen teos julkaistiin useassa osassa vuosina [[1913]]–[[1927]], viimeiset siis postuumisti ja siten ilman Proustin lopullisia korjauksia, joita Proust varmasti olisi tehnyt, jos olisi ollut elossa.<ref>Katso artikkelin alussa olevaa kuvaa ja totea, miten Proust on korjannut painetun teoksen ensimmäistä vedosta. Tämä sivu ei ole kuitenkaan pahimpia korjauksia kokeneita, sillä niissä saattoi olla paljon enemmän korjaustekstejä kuin varsinaista tekstiä.</ref>
 
Proust ei löytänyt teoksensa ensimmäiselle osalle ''Du côté du chez Swann'' kaupallista kustantajaa. Arvostettu [[Gallimard]]-kustantaja (Nouvelle Revue Française) hylkäsi teoksen Proustin harrastelija- ja seurapiirihenkilön maineen vuoksi. Teoksen julkaisi kuitenkin ''Grasset''-kustantamo kirjoittajan itsensä kustantamana vuonna [[1913]]<ref>[http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Proust/ProustElamankerta.htm Asko Korpela, Lukupiiri], viitattu 28.12.2010</ref>. Teos sai arvostelijoilta ristiriitaisen vastaanoton. Kuitenkin monissa kirjallisissa piireissä todettiin, että nyt oli julkaistu jotakin sellaista, jolla olisi merkitystä kirjallisuudelle, ja samalla sen todettiin olevan alkua uudelle taiteelliselle hankkeelle.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Proust maksoi Grasset-kustantamolle noin 300 frangia (nykyrahassa noin 1 &nbsp;000 euroa) saadakseen imartelevan arvostelun osasta ''Swannin tie''. Hän maksoi myös ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teoksensa ensimmäisen painoksen mainitsemisesta sanomalehtien etusivuilla. Proust kirjoitti huomiot itse ja lähetti ne kirjoitettavaksi kirjoituskoneella sanomalehtiin "jotta käsialastani ei jäisi jälkiä" ja etäännyttääkseen itsensä "ehdottomasti rahasta, joka siirtyy kädestä toiseen".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.afp.com/en/news/15/proust-paid-good-reviews-his-masterpiece | Nimeke = Proust paid for good reviews of his masterpiece | Tekijä = Samson, Thomas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = AFP, News | Ajankohta = 28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = AFP | Viitattu = 29.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Vuonna [[1914]] [[André Gide]], joka oli Gallimard-kustantamossa hylkäämässä Proustin teosta, kirjoitti Proustille anteeksipyyntönsä<ref>[http://www.proust-ink.com/chrono.htm Proust Chronology], viitattu 28.12.2010</ref> ja onnittelunsa kirjan johdosta. Samalla hän kertoi kustantamonsa olevan kiinnostunut julkaisemaan teoksen muut osat. Proust kuitenkin valitsi kustantajakseen Grasset'n.
 
Seuraavan osan ilmestymisen sekoitti ensimmäinen maailmansota. Grasset-kustantamon omistajan oli lähdettävä sotaan, ja kustantamon ovet sulkeutuivat. Tämä antoi Proustille mahdollisuuden tarttua Giden tarjoukseen ja siirtyä Gallimardille. Aikaa myöten kirjan koko kasvoi kasvamistaan; aluksi sen piti oleman vain kahden tai kolmen niteen mittainen.<ref>[http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Proust/ProustElamankerta.htm Asko Korpela, Proustin elämäkerta]</ref>
Rivi 284:
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.terresdecrivains.com | Nimeke = Sur les pas des écrivains (kirjailijan jalanjäljissä)| Selite = oppaat teoksen paikoilla vierailemiseen ja valokuvia | Kieli = {{fr}} }}
* [http://www.terresdecrivains.com/article.php3?id_article=147 Sur les pas des écrivains 1], [http://www.terresdecrivains.com/article.php3?id_article=146 Sur les pas des écrivains 2], [http://www.terresdecrivains.com/article.php3?id_article=145 Sur les pas des écrivains 3] Tiedostot ''Kadonnutta aikaa etsimässä'' -teoksen paikoista. {{fr}}
*{{Verkkoviite | Osoite=http://perso.wanadoo.fr/marcelproust/ | Nimeke = Société des Amis de Marcel Proust | Selite = Marcel Proustin ystävät ja Léonie-tädin museo Illiers-Combrayssa | Julkaisija = La Société des Amis de Marcel Proust et des Amis de Combray | Kieli = {{fr}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www-syscom.univ-mlv.fr/~vignat/Html/Proust/techniq.html | Selite =Proustin käyttämän kielen tutkimiseen erikoistunut sivusto | Nimeke = Sur le Vocabulaire dans La Recherche | Tekijä = Alf Vignat | Julkaisija = Laboratoire d'Informatique de l'Institut Gaspard Monge, Universite Paris Est | Kieli = {{fr}} }}
* [http://tempsperdu.com/ Sivusto Proustin teokseen tutustumiseksi.] {{en}}
* [http://www.readingproust.com/ Proustin teoksen uusin englanninkielinen internetissä julkaistu käännös.] {{en}}