Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1929” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p "Tunniste ="?
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Vaalit Suomessa}}'''Suomen 13. [[eduskuntavaalit]]''' järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1929. Presidentti [[Lauri Kristian Relander]] oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennen­aikaisiin vaaleihin oli, että edus­kunta oli hylännyt valtion [[virkamies]]ten ja toimen­haltijoiden palkkojen korotusta koskeneen laki­esityksen.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid – Harvey) | Sivu = 932, art. Eduskunta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1977 | Tunniste = ISBN 951-1-04170-3}}</ref> VaalienYleismaailmallisen perusteellalaman muodostettiinkeskellä [[Kallionvarsinkaan IIImaalaisliitto hallitus]]ja sosialidemokraatit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia, jotavaan seurasikaatoivat [[Svinhufvudin IIMantereen hallitus|Mantereen hallituksen]] esityksen asiasta.<ref>Jorma O. Tiainen (toim.):'' Vuosisatamme Kronikka'', s. 394. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref>
 
Vaalikamppailun keskittyminen virkamiesten palkkojen ympärille ei saanut suuria kansanjoukkoja liikkeelle, vaan äänestysaktiivisuus laski jo edellisten vaalien alhaisesta äänestysprosentista kaksi prosenttiyksikön kymmenystä ja jäi heikoimmaksi itsenäisen Suomen historiassa. Vaalien tulos oli kuitenkin sikäli mullistava, että se järkytti oikeistoa ja välillisesti laukaisi sen piirissä virinneitä [[ulkoparlamentarismi|ulkoparlamentaarisia]] pyrkimyksiä.<ref>Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 85. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue.
 
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue. Maalaisliitto sai toisen peräkkäisen suurvoittonsa ja nousi ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi. Lisäpaikkansa se sai lähinnä aiemmin kokoomusta ja edistyspuoluetta äänestäneiltä maanviljelijöitä. Maalaisliiton voiton taustalla nähtiin suuressa määrin maaseudulla vanhastaan vallinnut herraviha. Sosialidemokraatteja suuremman ääniosuuden saavutti kuitenkin vasta maalaisliiton seuraaja [[Suomen Keskusta]] [[eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]].<ref name="eskelinen"/>
 
Vaalien perusteella muodostettiin [[Kallion III hallitus]], jota seurasi [[Svinhufvudin II hallitus]].
 
==Kansanedustajat==
Uusia kansanedustajia olivat mm. SDP:n [[Aleksi Aaltonen]], [[Väinö Kivisalo]], ja [[Matti Lepistö]], Maalaisliiton [[Albin Asikainen]] ja [[Taavi Vilhula]], Kokoomuksen [[Arvi Ahmavaara]], Sosialistien [[Asser Salo]], RKP:n [[Edvard Haga]], sekä Edistyspuolueen [[Aimo Kaarlo Cajander]]. Paluun eduskuntaan tekivät mm. SDP:n [[Emanuel Aromaa]], [[Hilja Pärssinen]] ja [[Aatto Siren]].