Ero sivun ”Akko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Historia: iw fix |
|||
Rivi 90:
Rooman valtakunna jakautuessa [[Länsi-Rooma]]an ja [[Itä-Rooma]]an vuonna 395 kaupunki sai takaisin aikaisemman nimensä ''Ptolemaïs''. Kaupunki kuului Itä-Roomaan eli Bysantin valtakuntaan ja 400-luvulla se sai oman hiippakuntansa. [[Arabit]] valtasivat kaupungin vuonna 636 ja sittemmin se oli [[umaijadit|umaijadien]] laivanrakennuksen keskus. Vuonna 1104 kaupungin valloitti [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningas]] [[Baldwin I]] ja kaupunki toimi seuraavien 200-vuoden ajan [[ristiretket|ristiretkeläisten]] tukikohtana. Kaupunki rikastui idän ja lännen välisellä kaupalla, minkä lisäksi se oli tärkeä tukikohta [[Johanniittain ritarikunta|johanniitoille]] ja [[Temppeliherrain ritarikunta|temppeliherroille]]. Kaupungin sisäpolitiikka leimasi jatkuva levottomuus eri uskonnollisten ja kaupassa vaikuttaneiden tahojen välillä, mikä esti kaupunkia kasvamasta [[Kairo]]n tai [[Konstantinopoli]]n tapaiseksi suureksi kaupungiksi. Akkoa hallittiin [[Jerusalem]]ista käsin vuoteen 1191 saakka, jolloin siitä tuli Jerusalemin menetyksen jälkeen Jerusalemin kuningaskunnan tynkävaltion pääkaupunki. [[Genova]]laiset, [[pisa]]laiset ja [[venetsia]]laiset kauppiaat rakennuttivat omat korttelinsa kaupunkiin ja 1200-luvun alussa Akko oli Välimeren rikkaimpia satamia ja kaupungissa asui ehkäpä jopa 40 000 asukasta. Kaupungissa vierailivat esimerkiksi [[Benjamin Tudelalainen]] vuonna 1159, [[Maimonides]] vuonna 1165 ja [[Marco Polo]] vuonna 1271.<ref name="CMENA" />
Egyptiä ja [[Syyria]]a hallinnut [[Saladin]] valtasi Akkon vuonna 1187, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen uudestaan neljä vuotta myöhemmin. Lopullisesti Akko kukistui [[mamelukit|mamelukkien]] [[Akkon piiritys (1291)|piirityksessä vuonna 1291]]. Temppeliherrojen suuri palatsi oli viimeisiä kukistuneita rakennuksia kaupungissa. Mamelukit hävittivät suuren osan kaupungista ja myöhemmin alueelle saapuvat pyhiinvaeltajat velvoitettiin nousemaan maihin [[jaffa (kaupunki)|Jaffan]] kautta, mikä vähensi Akkon merkitystä. Mamelukkeja seurasivat [[Osmanien valtakunta osmanit]] vuonna 1517 ja Sidonin [[druusit|druusi]]emiiri [[Fakhr ad-Din]] alkoi jälleenrakentaa kaupunkia. Myöhemmin 1700-luvulla [[Dahir al-Umar]] johti osittain itsenäistä aluettaan Akkosta käsin. Häntä seurasi [[albania]]laistaustainen [[Ahmed pašša al-Jazzar]]. Kaupungin väkiluku nousi jälleen noin 40 000:n henkilöön ja ksupunkiin rakennettiin moskeijoita, kirrkkoja, kylpylöitä ja eurooppalaistyylisiä hotelleja. [[Napoléon Bonaparte]] epäonnistui [[Akkon piiritys (1799)|piirittäessään]] kaupunkia vuonna 1799. Nousujohdanne kääntyi jälleen myöhemmin, kun Egyptin hallitsija [[Ibrahim pašša (Egypti)|Ibrahim pašša]] valtasi kaupungin osmaneilta vuonna 1831. Vuonna 1840 osmanit palasivat [[itävalta|Itävallan]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] tuella. [[Akkon piiritys (1840)|Akko piiritettiin]] jälleen kerran ja egyptiläiset antautuivat kaupungin ruutivarastonräjähdettyä. Osmanit palasivat valtaan, mutta kaupunki ei enää toipunut lebottomuuksista.<ref name="CMENA" />
Britit valtasivat Akkon osmaneilta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana vuonna 1918 ja siitä tuli sodan jälkeen osa [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiinan brittiläistä mandaattialuetta]]. Britit tekivät vanhasta ristiretkeläislinnasta vankilan, jonne päätyi esimerkiksi monia varhaisia [[juutalaiset|juutalaisia]] [[sionismi|sionisteja]], kuten [[Zeev Jabotinsky]]. Akkon rakentaminen jäi muuten vähäiseksi ja alueen kehitys keskittyi läheiseen [[Haifa]]n kaupunkiin. [[Israel]]ilaiset valtqasivat Akkon [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] alettua vuonna 1948 ja sen [[palestiinalaiset]] asukkaat pakenivat. [[Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma]]n mukaan kaupunki olisi päätynyt arabeille. Sodan jälkeen kaupunkiin jäi vain 3 500 arabia, mutta sen juutalainen väestönosa kasvoi nopeasti. Vuonna 1948 juutalaisia oli muutama sata, mutta vain pari vuosikymmentä myöhemmin heitä oli jo 27 400. Kaikkiaan kaupunki on kuitenkin jäänyt suuremman naapurikaupunkinsa Haifan varjoon.<ref name="CMENA" />
|