Ero sivun ”Mynämäen kirkko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 25:
==Rakenne, sisustus ja esineistö==
Mynämäen kirkkorakennus on tyyliltään [[Goottilainen arkkitehtuuri|varhaisgotiikkaa]]. Alkuperäisestä puisesta saarnahuoneita ei ole jäänyt jälkiä, vaikka viitteitä sen muodosta voi saada Kokemäellä sijaitsevasta [[Pyhän Henrikin saarnahuone]]esta. Varhaisimmassa muodossaan kirkko oli muodoltaan muiden keskiaikaisten kivikirkkojemme tapaan suorakaiteen muotoinen ja torniton. Kirkon vanhin osa, [[holvi|ristiholvattu]] sakaristo sijaitsee kirkon pohjoispuolella ja etelässä samanlaisella holvirakenteella katettu [[asehuone]] ja pieni puinen eteinen. Suuri
Kirkkoon on vuosisatojen kuluessa tehty lukuisia laajennuksia ja korjauksia. Varhaisin laajennus tehtiin 1600-luvun alkupuolella ja laajennuksen puiset yläosat ovat valmistuneet vuonna 1775<ref name="Lahtinen"/>. Korjaustöitä mainittavimmat tehtiin vuosina 1785, 1865, 1893, 1897, 1923 ja 1926<ref name="Nordman">{{Kirjaviite|Tekijä=Carl Axel Nordman ja Nils Cleve|Nimeke=Suomen kirkot II|Vuosi=1961|Sivu=9-55|Julkaisija=Mynämäen rovastikunta}}</ref>. Uusin entistämisen suoritettiin vuosina 1959-1960 arkkitehtinä [[Olli Kestilä]] Muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa<ref name="Länsikirja"/><ref>.
Koska seinät on jossain vaiheessa kalkittu, on [[seinämaalaus|seinämaalauksista]] jäljellä vain jäänteitä. Kirkossa on kuitenkin muutamia keskiaikaisia veistoksia, kuten [[Henrik Klaunpoika Fleming]]in puinen [[epitafi]] vuodelta 1624 ja Flemingin suvun hiekkakivinen hautamuistomerkki vuodelta 1632.<ref name="yle"/>
|