Ero sivun ”Tekijänoikeuden loukkaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
muotoiluja, lähdepyyntöjä
Rivi 1:
{{korjattava/painotus|liian suppea. Tekijänoikeusrikkomuksia on muitakin kuin "nettipiratismi"}}
[[Tiedosto:Pirate street vendor.jpg|thumb|200px|Piraattilevyjen katukauppias.]]
'''Tekijänoikeusloukkaus''' tarkoittaa sitä, että [[Tekijänoikeus|tekijänoikeuden]] suojaamaa aineistoa käytetään tavalla, joka rikkoo tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuksia, kuten oikeutta valmistaa kappaleita teoksesta tai oikeutta saattaa näin valmistetut kappaleet yleisön saataville.
 
[[Suomi|Suomessa]] yksityiseen tai läheisten ystävien ja perheenjäsenten käyttöön tulevan musiikin ja elokuvien kopiointi on laillista mikäli<ref name=OPM>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Tekijänoikeudesta kysyttyä Yksityinen kopiointi | Ajankohta= | Osoite=http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html | Julkaisija=Opetusministeriö | Luettu=20.12. 2007 | Kieli= }}</ref>
# kopiota tehdessä ei ole [[Teknisen suojauksen kiertäminen|kierretty tehokasta teknistä suojausta]]
# se tapahtuu läheisten kesken tai lähde on laillinen
# kopiointi rajoittuu muutamaan kappaleeseen.
Selkeästi laittomasta lähteestä luvatta levitetyn sisällön kopioiminen omaan käyttöön on kielletty. Tietokoneohjelmia tai tietokantoja ei saa kopioida, mutta laillisesti hankitun tietokoneohjelman omistaja saa ottaa itselleen ohjelman käytön kannalta tarpeellisen varmuuskappaleen.<ref name=OPM/>
 
Levyntuottajien kansainvälinen kattojärjestö [[International Federation of the Phonographic Industry|IFPI]] arvioi, että vuonna [[2002]] tekijänoikeuksia rikkovien eli ns.niin sanottujen piraattikopioiden myynti nousi 1,8 miljardiin kappaleeseen.{{lähde}} Luku sisältää sekä CD-levyt että kasettitallenteet. Piraattien myynnin arvo onoli saman arvion mukaan yli neljä miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti yksi kolmasosa levyistä on piraattikopioita, ja kaikista tallenteista 40% prosenttia on laittomia.{{lähde}} Ongelmamaita ovat [[Kiina]]n lisäksi [[Brasilia]], [[Espanja]], [[Meksiko]], [[Paraguay]], [[Puola]], [[Taiwan]], [[Thaimaa]], [[Ukraina]] ja [[Venäjä]].{{lähde}}
 
[[Suomi|Suomessa]] piraattilevyjen osuus oli vuonna 2003 23 prosenttia, jokamikä on huomattavasti enemmän kuin muissa [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]]. Suomen tilanteeseen vaikuttaa Venäjän läheisyys, sillä Suomeen tuodaan [[Suomen ja Venäjän raja|itärajan]] yli paljon laittomia tallenteita.
 
TekijänoikeudenSuomessa tekijänoikeuden loukkaus on [[asianomistajarikos]], tietyin poikkeuksin.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P62 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404, Pykälä 62 Syyteoikeus] Finlex.fi</ref>
 
Ainakin [[Sveitsi]]ssä ja [[Alankomaat|Alankomaissa]] elokuvien ja musiikin lataaminen internetin piraattipalveluista yksityiseen käyttöön on laillista. <ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2011/12/04/nettilataaminen_pysyy_laillisena_sveitsissa AfterDawn − |nimeke=Nettilataaminen pysyy laillisena Sveitsissä]|tekijä=Pitkänen, Manu|julkaisu=AfterDawn|ajankohta=4.12.2011|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.tivi.fi/Uutiset/2011-12-28/Musiikin-ja-elokuvien-lataaminen-omaan-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-s%C3%A4ilyy-laillisena-Alankomaissa-3188955.html Tivi − |nimeke=Musiikin ja elokuvien lataaminen omaan käyttöön säilyy laillisena Alankomaissa]|tekijä=Lyytikäinen, Susanna|julkaisu=Tivi|ajankohta=28.12.2011|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
== Tekijänoikeusloukkaukset Internetissä ==
Yleisiä laittoman levittämisen kohteita ovat musiikki, pelit, ohjelmat ja [[elokuva]]t. [[Vertaisverkko|Vertaisverkot]] helpottavat tällaista toimintaa, vaikka niitä voikin käyttää myös materiaalin levittämiseen laillisesti. Ensimmäinen suosittu vertaisverkko-ohjelma oli [[Napster]], joka tuli internetin käyttäjien tietoisuuteen vuonna 1999. Ohjelma keskittyi musiikkitiedostojen levittämiseen, sillä sen aikaiset verkkoyhteydet olivat hitaita modeemi- ja [[ISDN]]-yhteyksiä. Napsteria ovat seuranneet [[Gnutella]], [[KaZaA]], [[Direct Connect]], [[eDonkey]], [[eMule]], [[DC++]] ja muut vastaavat ohjelmat. Näiden kautta kulkee päivittäin valtavat määrät uusimpia julkaisuja, usein jopa ennen virallista julkaisupäivämäärää. Tiedostojen levittäjiä on etsitty verkosta ja heille on määrätty tuntuvia vahingonkorvauksia.
 
Tiedostonjakopalvelu [[Pirate Bay]] perustettiin vuonna 2003. Neljä palvelun perustajaa ja taustahenkilöä tuomittiin vankeuteen vuonna 2009 paljon julkisuutta saaneessa oikeudenkäynnissä. Heidät tuomittiin myös noin viiden miljoonan euron vahingonkorvauksiin tekijänoikeusloukkauksista. Tiedostonjakopalvelu [[Pirate Bay]]n perustajiin kuulunut suomalaisnorjalainen [[Peter Sunde]] istui vankilassa kaksi kolmasosaa kahdeksan kuukauden tuomiostaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415593477173|nimeke = Pirate Bayn suomalaisperustaja vapautui vankilasta|julkaisu tekijä=Huhtanen, Jarmo|julkaisija = HS.fi|viitattu = |tekijä julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta = 10.11.2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
[[Yhdistyneet kansakunnat]] (YK) ilmoitti vuonna 2011, että vapaa pääsy internetiin kuuluu kaikkien [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksiin]]. Samalla YK totesi, että esimerkiksi Ranskan tekijänoikeusrikkomuksista antama internet-yhteyden katkaisu loukkaa ihmisoikeuksia.<ref name="ykihmis"/>
 
==Termistöä==