Ero sivun ”Pitkien puukkojen yö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p endash
Rivi 6:
Vuonna 1934 Hitlerillä oli jo [[natsi-Saksa|Saksassa]] kaikki valta käsissään, mutta hän pelkäsi [[vallankaappaus]]ta ja asemansa menettämistä. Salaliittoja koskevat huhut lisäsivät jännitteitä<ref>Shirer s. 253</ref> tilanteessa, jossa [[Hermann Göring]], [[Joseph Goebbels]], [[Heinrich Himmler]] ja [[Reinhard Heydrich]] muodostivat toisen puolen ja Ernst Röhm toisen. SA oli siten Hitlerin vallalle ainoa jäljellä ollut uhka.
 
Uhka ei ollut aiheeton. Röhm oli kutsunut Hitleriä "petturiksi", joka pitäisi lähettää ”pitkälle lomalle”. Röhm oli ollut tyytymätön Hitlerin politiikkaan, joka ei ollut hänelle ja muille SA:n johtajille tarpeeksi lojaalia kansallisosialistisille ihanteille. Hitler oli joutunut käytännön syistä tekemään myönnytyksiä konservatiiveille saadakseen teollisuuspomojen ja armeijan kenraaleiden tuen. Lisäksi Röhm aiheutti Hitlerille ongelmia sen vuoksi, että teollisuusjohtajat eivät suostuisi yhteistyöhön Hitlerin hallituksen kanssa niin kauan kuin Röhm puhui vallankumouksesta ja SA-joukot aiheuttaisivat levottomuuksia kaduilla.<ref>Maailma sodassa: Valmiina sotaan 1933-381933–38, Päätoimittaja Hanne-Luise Danielsen, Bonnier Publications International AS, 2015, s. 38, ISBN 978-82-535-3451-0</ref>
 
Röhmin ja hänen väkivaltaisen järjestönsä voima pelotti muita. Göring ja Himmler pyysivät Heydrichia väärentämään todisteet, joiden mukaan Röhm olisi saanut [[Ranska]]sta 12 miljoonaa D-markkaa Hitlerin syrjäyttämiseksi.{{lähde}} Himmler esitti ”todisteet” Hitlerille ja lisäsi oman epäilynsä, että Röhmillä olisi aikomus käyttää SA:ta apunaan Hitlerin syrjäyttämisessä.
Rivi 25:
Puhdistuksen seurauksena Hitler vahvisti kannatuksensa Reichswehrissa. [[SS]]-joukot irrotettiin SA:sta 26. heinäkuuta, ja [[Reichsführer-SS]] Himmleristä tuli Saksan poliisin ylin johtaja (''Chef der Deutschen Polizei''), joka oli vastuussa ainoastaan Hitlerille. [[Victor Lutze]]sta tuli SA:n uusi johtaja, ja SA menetti pian merkityksensä natsien hallintokoneistossa. SA:lta vaadittiin nyt täydellistä lojaaliutta hierarkian ylimmästä miehestä viimeiseen mieheen.
 
Puhdistus sinetöikin Hitlerin vallan. Hänen vihollisensa oli eliminoitu. Kukaan ei enää uskaltanut vastustaa Hitleriä nousemasta armeijan ylipäälliköksi, kun presidentti [[Paul von Hindenburg]] kuoli kuukautta myöhemmin. Lippuvalaa myös muutettiin siten, että nyt jokainen sotilas ja virkamies vannoivat lojaaliutta myös Hitlerille henkilökohtaisesti. Monet upseerit suhtautuivatkin valaansa niin vakavasti, että välttivät Hitlerin arvostelemista 2. maailmansodan häviön edessäkin.<ref>Maailma sodassa: Valmiina sotaan 1933-381933–38, Päätoimittaja Hanne-Luise Danielsen, Bonnier Publications International AS, 2015, s. 44-4644–46, ISBN 978-82-535-3451-0</ref>
 
==Lähteet==