Ero sivun ”Kirjoituskone” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Olivetti Lettera 22 by LjL.jpeg|thumb|170px|Italialainen [[Olivetti Lettera 22]] vuodelta 1950.]]

[[KuvaTiedosto:Braille Writer.jpg|thumb|170px|[[Pistekirjoitus|Pistekirjoitukseen]] tarkoitettu Braille-kirjoituskone.]]

'''Kirjoituskone''' on mekaaninen tai sähkömekaaninen kirjoituslaite, johon kuuluu [[näppäimistö]]. Eri [[Kirjain|kirjaimia]] kuvaavia näppäimiä painamalla tuotetaan tekstiä paperille kirjain kerrallaan. KirjoituskoneillaVuosikymmenien ajan kirjoituskoneilla tehtiin helposti luettavaa tekstiä nopeammin kuin käsin tekstaamalla vuosikymmenien ajan. Nykyisin tietokoneiden [[tekstinkäsittelyohjelma]]t ja erilliset [[tulostin|tulostimet]] ovat lähes kokonaan korvanneet kirjoituskoneet lähes kokonaan, mutta joihinkin erikoistarkoituksiin käytetään edelleen kirjoituskoneita.

[[kuvaTiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-010-0910-009, Estland, Kriegsberichter.jpg|thumb|170pxupright|Saksalainen [[Rintamakirjeenvaihtajarintamakirjeenvaihtaja]] kirjoituskoneineen elokuussa [[1941]] [[Viro]]ssa.]]

Kirjoituskoneen tarina alkaa vuodesta [[1714]] englantilaisen [[Henry Mill]]in patentoitua laitteen, jonka kanssa kirjoitettu teksti näytti painetulta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kirjoitus| Nimeke = Kuukauden esine - Kirjoituskone| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.12.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 4.4.2009}}</ref> Nykyaikaisen kirjoituskoneen kehittyminen alkoi Yhdysvalloissa [[typographer]]ista vuonna 1829. Näppäimistön sijasta tässä oli pyöreä valitsin. Se oli vielä hitaampi kuin käsinkirjoittava ihminen. Italiassa esiteltiin vuonna 1855 ''Cembalo scrivano''. Se sai suopean vastaanoton, mutta siitä ei kuitenkaan tullut kaupallista tuotetta. Ensimmäinen kaupallinen tuote oli vuonna 1870 tanskalaisen pastorin [[Rasmus Malling-Hansen]]in (1835-1890) kehittämä kirjoituslaite, jossa näppäimet olivat metallisessa puolipallossa. Kirjoituskonemarkkinat aukesivat [[E. Remington and Sons]]in vuonna 1873 kehittämälle ''type-writerille''. Koneen suunnittelija [[Christopher Latham Sholes]] otti käyttöön [[QWERTY]]-näppäimistön, jotta yleisesti käytetyt kirjaimet jakaantuisivat tasaisemmin näppäimistölle. Remingtonkin oli vielä puutteellinen, sillä ei kirjoittaja näki kirjoittamansa rivin vasta rivin valmistuttua siirtyessään seuraavalle riville. Vaihtonäppäimen puuttuessa Remingtonilla kirjoitettiin vain isoja kirjaimia. Vuonna 1897 markkinoille tullut [[Underwood No. 1-kirjoituskone]] -kirjoituskone oli kehitykseltään edistynein ja muodostui rakenteeltaan vuosikymmeniä hallinneeksi standardiksi.<ref>Chaline, sivus. 85.</ref>

On myös sanottu, että kirjoituskoneiden tulolla konttoreihin oli merkittäviä sosiologisia vaikutuksia yhteiskuntaan, sillä konttorikoneiden myötä naisetkin tulivat kodin ulkopuoliseen työelämään. ''Typisti'', konekirjoittaja oli uusi ammatti, jonka koettiin olevan asemaltaan korkeampi kuin tehtaantyttö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/kirjat/article279721.ece| Nimeke = Kertomuksia konttorista| Tekijä = Taipale, Taru| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Talouselämä| Ajankohta = 5.5.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Talentum oyj| Viitattu = 27.8.2009| Kieli = }}</ref> 1870-luvun puolivälissä konttorit olivat miesten työpaikkoja. Työssä käyvät naiset olivat tehtaissa tai myyjättärinä kaupoissa. Kirjoituskone loi uusia työpaikkoja sihteereille ja konekirjoittajille. Nämä olivat pääasiassa naisia, koska he hyväksyivät pienet palkat. Vuonna 1900 Yhdysvalloissa 75% prosenttia konttorien työpaikoista oli naisten hallussa.<ref>Chaline, sivus. 87.</ref>

Suomen ensimmäinen kirjoituskone oli [[Remington]]in kakkosmalli, ja sejoka saapui [[Jyväskylä]]än vuonna [[1877]] liikemies [[Heikki Fabian Helminen|Heikki Helmiselle]],. jokaHän oli tutustunut koneeseen Philadelphianvuonna 1876 [[Philadelphian maailmannäyttely]]ssä vuonna [[1876]], missä se oli esitelty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article266713.ece| Nimeke = Kun kirjoituskone Suomeen tuli| Tekijä = Jukka Lukkari, | Tiedostomuoto =Jukka | Selite = | Julkaisu = Tekniikka & Talous| Ajankohta = 4.4.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2009}}</ref>

[[Tiedosto:IBM Selectric Globe Wiki.jpg|thumb|IBM Selectric -pallokirjoituskoneen vaihdettavia kirjasinpalloja kokovertailussa 2 euron kolikkoon.]]

*{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 20122013| Luku = | Sivu = | Selite =Alkuteos ''50 Machines that Changed the Course of History'' | Julkaisupaikka = | SuomSuomentaja = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.1.2014 | Kieli = Suomi}}

* {{Kirjaviite | Tekijä Hynninen, Tom & Keitele, Jukka & Lehti, Matti | Nimeke=Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä. Konttoritekniikan historia | Vuosi = 2009 | Luku = Kirjoituskone | Sivu = 20–33| Selite = | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus Kirjat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7916-2}}