Ero sivun ”Järvimalmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19:
Suomessa järvimalmi oli ennen kaivostoiminnan laajamittaista aloittamista tärkein [[rauta|raudanvalmistuksen]] raaka-aine. Järvimalmia on pelkistetty [[rautakausi|rautakauden]] alusta talonpoikaisissa maakuoppauuneissa ja [[harkkohytti|harkkohyteissä]]. Pelkistimenä on toiminut [[puuhiili]]. Niiden hyötysuhde oli huono: vain noin neljäsosa malmin sisältämästä raudasta saatiin talteen, ja hiiltä kului liki kymmenkertainen määrä raudansaantoon verrattuna (nykyaikaisissa [[masuuni|masuuneissa]] hiilen kulutus on noin puolet raudansaantoon nähden). Keskiaikainen [[pätsi]], jota lietsottiin palkeilla, paransi sekä saantoa että hyötysuhdetta. Ensimmäiset todelliset [[masuuni]]t, joista [[rauta]] saatiin sulana [[takkirauta]]na ulos, rakennettiin 1600-luvulla. Laajimmillaan limoniitin käyttö oli 1880-luvulla, kunnes nykyaikaisten louhintatekniikoiden ja räjähteiden käyttöönotto alensi kaivosmalmien hinnan niin alas, ettei limoniitti enää kyennyt hintakilpailuun.
Järvimalmiruukkeja olivat mm. [[Juankosken rautaruukki]] 1746, [[Salahmin rautaruukki]] 1810, [[Jyrkkäkosken rautaruukki]] 1831, [[Haapakosken rautaruukki]] 1842, [[Huutokosken rautaruukki]] 1859 ja [[Sourun rautaruukki]] 1868. <ref>http://www.kulturmiljo.fi/read/asp/rsv_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2031</ref> Myös Ilomantsin Möhkössä toimi järvimalmia käyttävä [[Möhkön rautaruukki|rautaruukki]] vuodesta 1849 vuoteen 1907. Takkirauta myytiin joko suoraan Pietarin markkinoille tai vietiin Värtsilään saman yhtiön toiselle ruukille mellotettavaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110035/index.html|nimeke=Kaisa Harjunpää, Itä-Suomen yliopiston Pro gradu, 2011.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Suomalaisten [[ruukki (varhainen teollisuusalue)|rautaruukkien]] masuunit käyttivät järvimalmia pitkälle 1800-luvun lopulle, kunnes rautakaivosten rautamalmi syrjäytti sen raudan raaka-aineena. Nykyaikana [[kokeellinen arkeologia]] ja [[elävän historian toiminta]] käyttää limoniittia raudan valmistukseen.
| |||