Ero sivun ”Vesikasvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Lähteet ovat jotenkin unohtuneet. |
Lisäilin lähteitä ja kirjoittelin osan uudestaan. |
||
Rivi 1:
'''Vesikasvit''' voidaan luokitella kasvutavan mukaan erilaisiin elomuotoihin. Rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin. Eri lajit vaihtuvat usein vyöhykkeittäin rannalta ulapalle päin.<ref name="Luontoliitto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/pihka/tehtavat/vesistot/vesikasvit | Nimeke = Luontoliitto: Tehtävät / Vesistöt / Vesikasvit | Viitattu = 06.11.2017}}</ref><ref name="Oulun.Yliopiston.kasvitieteellinen.puutarha">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/rastitehtavat_puutarhalla.pdf | Nimeke = Oulun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha - Rastitehtävät | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>
'''Vesikasvi''' on yksinkertaisesti määriteltynä [[vesi|vedessä]] kasvava [[kasvi]]. Tämä määritelmä on kuitenkin yksinkertaistus, sillä esimerkiksi monet rannoilla kasvavat kasvit voivat kasvaa sekä matalassa vedessä että maalla vedenpinnan yläpuolella. Monet tällaiset rantakasvit kasvavat kuitenkin yleensä veden välittömässä läheisyydessä, mutta jotkin lajit voivat kasvaa melko kaukanakin lähimmästä vesistöstä. Tällaisia hyvinkin kuivassa sekä kosteassa kasvavia lajeja ovat esimerkiksi [[järviruoko]] (''Phragmites australis'') ja [[vesitatar]] (''Persicaria amphibia'').{{Lähde|Koskee koko kappaletta.|31. lokakuuta 2017|vuosi=2017}}▼
▲
Pohjasta kasvavat kasvit voidaan jakaa edelleen niiden [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] sijoittumisen perusteella pohjalehtisiin eli pohjaversoisiin jotka ovat kasveja, joiden lehdet kasvavat ruusukkeena pohjassa sekä uposlehtisiin ja kelluslehtisiin kasveihin. Kasvin kukinto voi kohota veden pinnan yläpuolelle kuten [[nuottaruoho]]lla (''Lobelia dortmanna''), vaikka se on muuten pääasiassa veden alla. [[Lahnanruohot]] (''Isoëtes'') sen sijaan kasvavat kokonaan upoksissa. Kelluslehtiset ovat kasveja, joiden lehdet kelluvat veden pinnalla, kuten [[ulpukka|ulpukat]] (''Nuphar lutea'') ja [[lumpeet|lumpeet]] (''Nymphaea''). Vedessä vapaana kasvavia kasveja ovat [[irtokelluja]]t ja -keijujat, kuten [[limaskat]] (''Lemna'').<ref name="Luontoliitto"/>
Vedessä kasvavat kasvit ovat sopeutuneet vesiympäristöön eri tavoin. Monilla vesikasveilla on [[Solukko|solukoissaan]] runsaasti [[aerenkyymi]]ä eli tuuletussolukkoa, jotta ilman [[happi]] pääsisi vedenalaisiin kasvin osiin, ja vähän [[tukisolukko]]a, sillä veden [[noste]] tukee kasvia. [[Ilmarako]]ja on yleensä vain kasvin vedenpäällisissä osissa eli esimerkiksi kelluslehtisten vesikasvien lehtien yläpinnoilla.{{Lähde|Koskee koko kappaletta.|31. lokakuuta 2017|vuosi=2017}}▼
▲Vedessä kasvavat kasvit ovat sopeutuneet vesiympäristöön eri tavoin. Monilla vesikasveilla on [[Solukko|solukoissaan]] runsaasti [[aerenkyymi]]ä eli tuuletussolukkoa, jotta ilman [[happi]] pääsisi vedenalaisiin kasvin osiin<ref name="Viikinojan.ruohovartiskasvillisuus">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17125/Viikinoja.pdf | Nimeke = Viikinojan ruohovartiskasvillisuus, Tero Tommila, toukokuu 2010 s. 7 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>, ja vähän [[tukisolukko]]a, sillä veden [[noste]] tukee kasvia. [[Ilmarako]]ja on yleensä vain kasvin vedenpäällisissä osissa eli esimerkiksi kelluslehtisten vesikasvien lehtien yläpinnoilla.
Vesikasvit eivät ole mikään [[Taksonomia|taksonominen]] ryhmä ja vesikasveja on monissa eri [[Heimo (biologia)|kasviheimoissa]]. Vesikasveja sisältäviä kasviheimoja ovat esimerkiksi [[vitakasvit]] (Potamogetonaceae), [[lummekasvit]] (Nymphaeaceae) ja [[lahnanruohokasvit]] (Isoëtaceae). Monet [[Suomi|Suomessa]] tavattavista vesikasveista ovat [[Yksisirkkaiset|yksisirkkaisia]] kasveja.{{Lähde|Koskee koko kappaletta.|31. lokakuuta 2017|vuosi=2017}}▼
Vesikasveilla ei ole pulaa vedestä, ja siksi niiden juuret ovat yleensä pienet verrattuna maakasveihin. Juurten kokoon vaikuttaa kuitenkin myös ravinteiden saanti. Irtokellujilla on hyvin pienet juuret, koska ne ottavat tarvitsemansa ravinteet vedestä, ja vedessä ravinteita on melko tasaisesti. Pohjaan kiinnittyvien kasvien juuret ovat suuremmat, koska pohja-aineksessa ravinteet ovat jakautuneet epätasaisesti, ja juuriston on oltava riittävän suuri saadakseen riittävästi ravinteita. Uposlehtiset kasvit ovat usein rentoja. Ne eivät tarvitse tukevaa vartta, koska vesi kannattelee niitä. Pohjalehtisten kasvien lehdet ovat veden pohjassa, joten kasvien kasvua voi rajoittaa se, että pohjaan saakka ei tule riittävästi valoa. Kelluslehtisten kasvien lehdet taas kelluvat veden pinnalla, joten kasvit saavat runsaasti valoa.<ref name="Luontoliitto.Taustaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/pihka/tehtavat/vesistot/vesikasvit-taustaa | Nimeke = Luontoliitto: Tehtävät / Vesistöt / Vesikasvit - Taustaa vesikasveista | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>
▲Vesikasvit eivät ole mikään [[Taksonomia|taksonominen]] ryhmä ja vesikasveja on monissa eri [[Heimo (biologia)|kasviheimoissa]]. Vesikasveja sisältäviä kasviheimoja ovat esimerkiksi [[vitakasvit]] (Potamogetonaceae), [[lummekasvit]] (Nymphaeaceae) ja [[lahnanruohokasvit]] (Isoëtaceae).
== Lähteet ==
{{viitteet}}
== Katso myös ==
* [[Kosteikkokasvi]]
* [[Uposkasvi]]
[[Luokka:Kasvimorfologia]]
| |||