Ero sivun ”Johannes Virolainen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoiluja
→‎Valtioneuvos: arkistosta
Rivi 151:
[[Kuva:Johannes Virolaisen muistomerkki.jpg|thumb|250px|Johannes Virolaisen muistomerkki Lohjalla.]]
[[Kuva:Virolaisen hauta, Lohja.jpg|thumb|250px|Johannes ja Kyllikki Virolaisen hauta Lohjan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla.]]
Johannes Virolainen nimitettiin [[1989]] valtioneuvokseksi ja [[1996]] Suomen Keskustan kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli eläkkeelle jäätyäänkin näkyvä hahmo, joka kommentoi ajankohtaisia tapahtumia ja tuki erilaisia poliittisia hankkeita, kuten Suomen EU-jäsenyyttä. Virolaisen mielestä EU-jäsenyys oli Suomelle ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys varsinkin syksyn 1939 kokemusten nojalla ja hän antoi pääministeri [[Esko Aho]]lle tunnustuksen erityisesti Keskustan kenttäväen kannalta vaikean asian taitavasta hoitamisesta.<ref>Johannes Virolainen, Johannes: ''Politiikan puolustus'', s. 12.</ref> Toisaalta hän myöhemmin arvosteli sitä tapaa, jollakuinka maataloutta ja maaseudun väestöä kohdeltiin EU-Suomessa. Hänen mielestään [[Lipposen I hallitus|Lipposen hallitus]] antoi eurooppalaisille markkinavoimille Suomessa liian suuren määräysvallan.<ref>Sarlund 1999, s. 226.</ref>
 
1980-luvun alkupuolelta lähtien Virolainen julkaisi ahkerasti omiin muistiinpanoihinsa pohjautuvia muistelmateoksia, joita monet Suomen poliittisen historian, varsinkin Paasikiven ja Kekkosen kausien, tutkijat ovat käyttäneet lähteinään omissa tutkimuksissaan. Teoksissaan ''Karjalaiset Suomen kohtaloissa'' ja ''Siirtokarjalaiset 1941–44'' Virolainen kuvaili karjalaisen siirtoväen vaiheita talvi- ja jatkosodan aikana. Johannes ja Kyllikki Virolainen avasivat kotitilansa Vironperän yleisölle ja näkyivät juhlissa ja lehtien sivuilla. Vironperällä oli julkisesti esillä valmistuttuaan suurta huomiota herättänyt, venäläisen [[Ilja Glazunov]]in Virolaisesta maalaama kookas muotokuva.
Rivi 162:
 
Johannes Virolainen kuoli Lohjan sairaalassa joulukuussa [[2000]] 86-vuotiaana. Hänet siunattiin Helsingin [[Vanhakirkko (Helsinki)|Vanhassa kirkossa]] valtiollisin kunnianosoituksin ja haudattiin Lohjalle. Lohjan kirkkopuistossa paljastettiin [[2004]] kuvanveistäjä [[Nora Tapper]]in veistämä Virolaisen muistopatsas.
 
Virolaisen kirjallinen arkisto on luovutettu [[Valtionarkisto]]on, jossa aineistoa on 22 hyllymetriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Nitovuori, Bjarne | Otsikko=Virolainen i Kekkonens skugga | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=4.11.2017 | Sivut=40 | www=http://www.hbl.fi/artikel/virolainen-i-kekkonens-skugga-2/ }}</ref>
 
== Ura lyhyesti ==