Ero sivun ”Heinäkasvit” versioiden välillä

'''Heinäkasvit''' (''Poaceae'', aikaisemmin myös ''Graminaceae'') on [[yksisirkkaiset|yksisirkkaisten]] luokkaan kuuluva kasviheimo. [[Heimo (biologia)|Heimoon]] kuuluu noin 600 [[Suku (biologia)|sukua]] ja 10&nbsp;000 [[Laji|lajia]]. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/465603/Poaceae Encyclopædia Britannica: Poaceae]
{{en}}</ref> Arviolta 20 % maapallon kasvillisuuspinnasta on heinien peittämää. Heinäkasvit on taloudellisesti tärkein kasviheimo.

Tuulipölytteiset [[kukka|kukat]] voivat olla [[tähkä|tähkissä]], kerrannaistähkissä, [[terttu (kukinto)|tertuissa]] tai [[röyhy|röyhyissä]]. [[Hedelmä]] on [[jyvä]]. [[Ulkokale]] ja [[sisäkale]] (kuvassa A:t) ovat heinäkasvien [[tähkylä|tähkylän]] uloimmaiset suomut, jotka suojaavat [[kukinto]]a. Ulkokale on sisäkaletta hieman lähempänä kukintoperää. [[Vihne]] (kuvassa C) on pieni sukanen, joka on tavallisesti kiinnittynyt heinäkasvien [[Ulkohelve|ulkohelpeen]] (kuvassa B) kärkeen tai selkään.<ref name="">[{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwblogs.helsinki.fi/projectbiologianainedidaktiikka/biologian-oppimateriaalitfiles/pdf2014/611/Lappalainen_m%C3%A4%C3%A4ritysopas.pdf | Nimeke = Biologian oppiminen 2000-5luvulla -heinat Määritysopas s.pdf Eliöiden80 määritys:| Heinäkasvit]Tekijä Käyttäytymistieteellinen= tiedekunta,Annikki HelsinginLappalainen yliopisto | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 05.11.2017}}</ref> Viljakasveista vihneet näkyvät selvästi [[Ohra|ohralla]] ja [[Ruis|rukiilla]].

PACMAD-[[kladi]] koostuu alaheimoista Panicoideae, Aristidoideae, Chloridoideae, Micrairoideae, Arundinoideae ja Danthonioideae. BEP-kladissa ovat alaheimot Bambusoideae, Ehrhardtoideae ja Pooideae.<ref name="Stevens">[http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/ Stevens, 2001–P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 14, July 2017] [and more or less continuously updated since]. {{en}} viittaus 2705.211.20152017</ref>

Kaksi sukua ja neljä lajia siellä täällä hajanaisesti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]] Kaakkois-[[Brasilia|Brasiliaan]] ulottuvan alueen metsissä. Alaheimoon kuuluvat ''[[Anomochloa marantoidea]]'', joka on sukunsa ainoa laji, ja kolme ''[[Streptochaeta]]''-lajia.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Neljä sukua ja 13 lajia tropiikin metsissä.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Kaksi sukua ja 11 lajia trooppisessa [[Afrikka|Afrikassa]].<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 212 ja lajeja 3316 tropiikissa ja lauhkealla vyöhykkeellä. Runsaslajisimmat suvut: [[helmihirssit]] (''Paspalum'', 330 lajia), [[harjasheinät]] (''Cenchrus'', 105 lajia; sisältää entisen [[sulkahirssit|sulkahirssien]] suvun, ''Pennisetum''), [[varrasheinät]] (''Andropogon'', 100 lajia), [[hirssit]] (''Panicum'', 100 lajia), [[nukkahirssit]] (''Dichanthelium'', 55 lajia) ja ''Eriachne'' (40 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Kolme sukua ja 365 lajia lämpimänlauhkeilla alueilla; Euroopassa muutama laji. Suurimmat suvut ovat [[vihniöt]] (''Aristida'', 250–290 lajia) ja [[untuvaheinät]] (''Stipagrostis'', 50 lajia). <ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 130 ja lajeja 1721 tropiikissa ja lämpimillä alueilla enmmän tai vähemmän kuivissa kasvuympäristöissä erityisesti Afrikassa ja Australiassa. Runsaslajisimmat suvut: [[röllinurmikat]] (''Eragrostis'', 300 lajia), [[vasuheinät]] (''Muhlenbergia'', 155 lajia), [[karisteheinät]] (''Sporobolus'', 180 lajia) ja [[viuhkaheinät]] (''Chloris'', 55 lajia). <ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja yhdeksän ja lajeja 188 tropiikissa. Suurimmat suvut: ''Isachne'' (100 lajia) ja ''Eriachne'' (35 lajia). <ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 19 ja lajeja 46 lauhkealla ja trooppisella vyöhykkeellä. Kasvuympäristö vaihtelee vedestä ja kosteikoista kuiviin kasvupaikkoihin.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 17 ja lajeja 281 laajalle levinneinä, eniten eteläisellä pallonpuoliskolla; Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa vähän lajeja. Suurimmat suvut: [[hinat]] (''Danthonia'', 100 lajia) ja ''Rytidosperma'' (90 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 116 ja lajeja 2123 tropiikissa ja lauhkeilla alueilla, usein metsäkasveja. [[Bambut|Bambujen]] alaheimossa on kolme tribusta.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Tribuksessa Olyreae on 21 sukua ja 120 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa; Uudessa-Guineassa kasvaa suku ''Buergersiochloa''. Eniten lajeja on suvussa ''Pariana'' (35 lajia). Tribuksen kasvit ovat ruohovartisia, muissa tribuksissa on puuvartisia bambuja.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Arundinarieae-tribus käsittää 26 sukua ja 533 lajia hajanaisesti levinneinä Itä-Yhdysvaltoihin, Itä-Aasiaan ja Afrikkaan; enemmän tai vähemmän vuoristoissa. Runsaslajisimmat suvut: [[ruokobambut]] (''Fargesia'', 60 lajia), [[sasabambut]] (''Sasa'', 40–60 lajia), [[jättibambut]] (''Phyllostachys'') (55 lajia), [[kaislabambut]] (''Arundinaria'', 50 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Bambuseae-tribus koostuu 84–101 suvusta, joissa on 1470 juurakollista lajia tropiikissa, lämpimillä ja lauhkeilla alueilla. Suurimmat suvut: ''Chusquea'' (200 lajia), [[kimppubambut]] (''Bambusa'', 120 lajia), ''Merostachys'' (50 lajia) ja ''Schizostachyum'' (50 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 17 ja lajeja 111 laajalti levinneinä, mutta erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla. Suurimmat suvut: [[riisit]] (''Oryza'', 20 lajia) ja [[hukkariisit]] (''Leersia'', 20 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Sukuja 177 ja lajeja 3850 enimmäkseen pohjoisessa lauhkealla vyöhykkeellä. Alaheimo jakaantuu neljäksi kehityslinjaksi eli kladiksi.<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

Kolmas kladi (Phaenospermateae) koostuu seitsemästä suvusta ja niiden 11 lajista, joiden levinneisyys on hajanainen: niitä on Keski-Aasiasta Itä-Aasiaan, Australiassa, Meksikossa, Balkanin niemimaalla ja Kaukasuksella. Neljäs kladi on nimetön ja suurin, siinä on 169 sukua ja 3833 lajia, jotka kasvavat enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen runsaslajisimmat suvut ovat [[nurmikat]] (''Poa'', 500 lajia), [[nadat]] (''Festuca'', 470; sisältää entisen [[Raiheinät|raiheinien]] suvun, ''Lolium''), [[höyhenheinät]] (''Stipa'', <300 lajia), [[kastikat]] (''Calamagrostis'', 230 lajia), [[röllit]] (''Agrostis'', 220 lajia), [[villivehnät]] (''Elymus'', 150 lajia), ''Nassella'' (122 lajia), [[töpökattarat]] (''Bromus'', 100 lajia) ja [[simakkeet]] (''Anthoxanthum'', 50 lajia).<ref> name="Stevens 2001–, viittaus 27.2.2015<"/ref>

*Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. {{en}}