Palestiinan pakolaisuus syntyi kun [[Israelin itsenäisyyssota|aelinIsraelin itsenäistymissodan]] yhteydessä yli 700 000 (luku vaihtelee n.500.000-700.000 välillä riippuen siitä mikä taho sen esittää. Suuruus on hyvä tarkistaa luotettavista lähteistä, koska tätä lukua pyritään tietyistä poliittisista syistä pitämään mahdollisimman suurena) Palestiina-mandaatin arabia pakeni tai lähti vapaaehtoisesti kodeistaan vuosina 1947–1949. Vain kymmenisen prosenttia [[israel]]ilaisten valtaaman alueen arabiasukkaista jäi paikoilleen. [[29. marraskuuta|Marraskuun 29. päivänä]] [[1947]] [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n yleiskokous päätti äänin 33–13 jakaa [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Ison-Britannian Palestiinan mandaattialueen]] [[juutalaiset|juutalaisten]] ja arabien kesken. Palestiinaa ympäröivät arabivaltiot eivät hyväksyneet tulosta vedoten muun muassa brittien antamiin lupauksiin täydellisestä itsenäisyydestä. Sisällissota Palestiinan arabiväestön ja nopeasti kasvaneen juutalaisväestön välillä alkoi YK:n jakoehdotuksen jälkeen vuoden 1947 lopulla. Tähän arabien mellakointiin vaikutti suuresti haj Amin el-Husseini. Israelin julistauduttua itsenäiseksi [[14. toukokuuta]] [[1948]] sota muuttui Israelin ja sinne hyökänneiden arabimaiden ([[Transjordania]], [[Egypti]], [[Syyria]], [[Libanon]], [[Irak]]) väliseksi sodaksi, joka jatkui aina kevään 1949 aseleposopimuksiin saakka. Israel selvisi voittajana sekä sisällissodasta että sitä seuranneesta valtioiden välisestä sodasta. Sodan jälkeen palestinalaisten pakolaisten ei sallittu palata entisille asuinsijoilleen.
Jordanian asukkaista 60–80 prosenttia on joidenkin arvioiden mukaan palestiinalaispakolaisia tai heidän jälkeläisiään. Osa pakolaisista arabit evakuoivat pois tulevan sodan tieltä jo ennen kuin Israelin valtio perustettiin vuonna 1948. Osa pakolaisista pakeni sodan aikana Israelin armeijan joukkoja, ja Israel takavarikoi heiltä jääneen omaisuuden [[1950]]. Ensimmäisen Israelin ja arabien välisen sodan jälkeen palestiinalaisia arabipakolaisia oli noin 700 000. YK:n [[UNRWA]] on rekisteröinyt 4 082 300 palestiinalaista pakolaisiksi.
Rivi 25:
Jotkut palestiinalaiset nimittävät itseään [[filistealaiset|filistealaisiksi]] sen kansan mukaan, joka asutti Palestiinaa ennen muinaisten Israelin heimojen muuttoa sinne ja joilta alue on saanut nimensä. Palestiinalaisten kansallisidentiteetti muodostui vasta 1900-luvun kuluessa. Yleensäkin kaikki arabivaltiot ovat Ranskan ja Ison-Britannian siirtomaa-aikana luomia alueita ja niiden kansallisuus on syntynyt vasta 1900-luvulla. Palestiinan vapautusjärjestön ([[PLO]]) peruskirjan 1. artiklan mukaan palestiinalaiset ovat erottamaton osa arabikansaa. Palestiinalaisen identiteetin synty voidaan ajoittaa samaan aikaan, jolloin syntyi israelilainen identiteetti. Juutalaiset eivät ole koskaan kadonneet täysin alueelta, heitä on asunut siellä roomalaisten toteuttaman pakkosiirron jälkeenkin.
Palestiinalaiset järjestäytyneet ryhmittymät yrittävät jatkuvasti synnyttää terrorin keinoin itsenäisen palestiinalaisvaltion. Terroristiset puukotukset sekä pommi- ja raketti-iskut ovatkin arkipäivää Israelissa. Palestiinalaisessa propagandassa he yrittävät asemoitua sorrettuina vapautustaistelijoina. Israelista levitetään paljon disinformaatiota. Todellisuudessa Israel puolustautuu tarkkaan harkituin toimin väkivaltaisilta hyökkäyksiltä, joita palestiinalaiset terroristit kohdentavat sen kansalaisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mfa.gov.il/MFA/ForeignPolicy/Issues/Pages/Israel-protection-and-Hamas-exploitation-of-civilians-in-Operation-Protective-Edge-July-2014.aspx|nimeke=Israel protection and Hamas exploitation of civilians in Operation Protective Edge|tekijä=Israel Ministry of Foreign Affairs|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://m.jpost.com/Opinion/Terrorists-or-freedom-fighters-450810|nimeke=Terrorists or Freedom fighters|tekijä=Jerusalem Post|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
