Ero sivun ”Norjanesikko” versioiden välillä

 

Norjanesikon lehdet ovat [[Varsi|varren]] tyvellä yhtenä [[Lehtiruusuke|lehtiruusukkeena]] ja ne ovat kapeita, suikeita sekä tylppäkärkisiä. Lehtien alapinnat ovat vaalean jauheen peitossa, kuten jauhoesikollakin. Lehtiruusukkeen keskeltä kohoaa varsi, jonka päässä sijaitsevat kukat tiiviinä [[Sarja (kukinto)|sarjana]]. [[Kukinto|Kukinnossa]] on tavallisesti kahdesta kahdeksaan pientä, violettia kukkaa. Kukkien [[verhiö]]t ovat vaaleajauheisia ja [[teriö]]t violetteja, keltanieluisia sekä liuskoittuneita kärkiään kohti leveneviksi liuskoiksi. Monista muista esikkolajeista poiketen norjanesikko on homostylinen eli sen kaikkien kukkien [[emi]]en vartalot ovat yhtä pitkiä. Norjanesikko kukkii kesä–heinäkuussa.<ref name=":0" />

 

Norjanesikko kasvaa tunturiseudulla erilaisilla kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla, kuten [[lapinvuokko]]nummilla, kalliohyllyillä sekä tulvaniityillä<ref name=":0" />. Norjanesikkoa ei ole tavattu [[Suomi|Suomessa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/taxa.php?key=Primula+scandinavica&year=2016|nimeke=Kasviatlas 2016: Norjanesikko (Primula scandinavica)|tekijä=Raino Lampinen & Tapani Lahti|julkaisu=Kasviatlas|ajankohta=|julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo|viitattu=2017-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja [[Ruotsi]]ssakin se on harvinainen sekä [[Rauhoitettu laji|rauhoitettu]] kasvilaji<ref name=":0" />. Yleisesti ottaen norjanesikkoa tavataan lähinnä vain [[Skandit|Skandien vuoriston]] alueilla<ref name=":0" />.