Ero sivun ”Dissonanssi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Maallikko (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Dissonanssi''' eli '''riitasointu''' (''riitasointisuus'', ''dissonoivuus'') on [[musiikinteoria]]n käsite, jolla tarkoitetaan samanaikaisten tai peräkkäisten sävelien soivuuden puutetta.
 
Länsimaisessa musiikissa luetaan tavallisesti intervalleista dissonansseiksi suuri ja pieni [[Sekunti (intervalli)|sekunti]], suuri ja pieni [[septimi]] sekä kaikki ylinousevat ja vähennetyt intervallit. Soinnuista ovat dissonansseja eli riitasointuja ne, joihin sisältyy ainakin yksi dissonoiva intervalli, eli kaikki muut paitsi duuri- ja molli[[kolmisointu|kolmisoinnut]].<ref name=Tammi>{{kirjaviite | Nimeke = Tammen musiikkitietosanakirja, 1. osa | Sivu = 220, art. Konsonanssi | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 1983 | Tunniste = ISBN 951-30-5915-4}}</ref> Eri aikoina eri intervallien dissonanssi on kuitenkin koettu eri tavalla, esimerkiksi [[terssi]]ä pidettiin vielä [[keskiajan musiikki|keskiajan musiikissa]] dissonoivana. Keskiajalla ylinouseva kvartti eli [[tritonus]] oli jyrkästi kielletty dissonanssinsa vuoksi. Sitä pidettiin paholaisen sointuna. Myös puhdasta kvarttia pidetään riitasointuna kun se esiintyy bassoon nähden<ref>Salmenhaara, Erkki: Soinnutus, Otava 1970, s 84.</ref>.
 
== Katso myös ==