Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]] [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. lokakuuta]] [[1927]] [[Tukholma]], Ruotsi<ref name="NB" />) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Chemistry 1903 | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van ’t Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] perustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Servos, John W. | Nimeke = Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America | Vuosi = 1996 | Sivu = 20 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Tunniste = ISBN 9780691026145 | www = http://books.google.fi/books?id=1UZjU2WfLAoC&pg=PA20 | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>

[[Uppsalan yliopisto]]ssa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä [[dosentti|dosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.<ref name="NB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html | Nimeke = Svante Arrhenius - Biographical | Julkaisu = Nobelprize.org | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>

Arrhenius oli eräsyksi niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa olion syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. 2000-luvulla ajatus on jälleen saanut huomiota avaruustutkimuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.simsoup.info/Origin_Issues_Earth_Or_Space.html | Nimeke = Origin on Earth or Arrival from Space | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Chris Gordon-Smith | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>

Vuonna 1896 Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://lavelle.chem.ucla.edu/wp-content/supporting-files/Chem14B/Arrhenius_and_Global_Warming.pdf | Nimeke = Arrhenius and Global Warming | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lavelle | Viitattu = 5.12.2014 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/environment/blog/2009/feb/19/climate-change-arrhenius | Nimeke = Climate controversies (of the nineteenth century) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemuseum.org.uk/onlinestuff/people/svante%20august%20arrhenius.aspx | Nimeke = Svante August Arrhenius (1859-1927) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Science Museum | Viitattu = 5.12.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>

* ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. [[K. H. Hällström]], ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907),

* ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. K. H. Hällström, ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908),

* ''Smittkoppar och deras bekämpande'' (1913),

* ''Stjärnornas öden'' (1915) (Suom. K. H. Hällström, ''Tähtien kohtalot'', Otava 1916)

* ''Kemien och det moderna livet'' (1919).(suom. [[Olli A. Wuorinen]] ''Kemia ja nykyaikainen elämä'', Otava 1923)