Ero sivun ”J. A. Hollo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ tieteilijämalline henkilömallineen sijaan + lähde |
|||
Rivi 1:
{{Henkilö/tieteilijä
|
|
| kuvakoko = 240px
| kuvateksti =
|
| syntymäpaikka = [[Laihia]]<ref name="Prof1640-2007"/>
|
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]<ref name="Prof1640-2007"/>
| kansallisuus = Suomi
| ammatti = kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko, kasvatus- ja opetusopin professori<ref name="Prof1640-2007"/>▼
| tutkimusalue =
▲ | ammatti = kasvatustieteilijä, kääntäjä ja kriitikko
| instituutti = [[Helsingin yliopisto]]<ref name="Prof1640-2007"/>
| alma mater = [[Helsingin yliopisto]] (FK 1907, FL ja FT 1919)<ref name="Prof1640-2007"/>
| merkittävät teokset = ''Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I–II''▼
|
|
|
|
| vanhemmat =
| sukulaiset =
| lapset = [[Anselm Hollo]]<br>[[Erkki Hollo]]
|
|
|
}}
'''Juho August Hollo''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|17|1|1885|[[Laihia]]|22|1|1967|[[Helsinki]]}}) oli [[Suomi|suomalainen]] kasvatustieteilijä, kääntäjä ja [[kriitikko]].
Hollon vanhemmat olivat tehtaanomistaja Elias Hollo ja Susanna Widmark. Hollo pääsi ylioppilaaksi 1905 Vaasan realilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1907 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1919 [[Helsingin yliopisto]]sta. <ref name="Prof1640-2007"/>
Hollo oli [[Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu|Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun]] opettajana 1908–1910 sekä [[Vaasan ruotsalainen yhteiskoulu|Vaasan ruotsalaisen yhteiskoulun]] ja [[Vaasan kauppakoulu]]n opettajana 1913–1919. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n dosentti
Lisäksi hän oli Helsingin yliopiston [[Etelä-Pohjalainen osakunta|Etelä-Pohjalaisen osakunnan]] inspehtori 1930–1932 sekä [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] kansleri vuosina 1951–1953.<ref name="Prof1640-2007"/>
Hollo oli [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen tiedeakatemian]] jäsen vuodesta 1938.<ref name="Prof1640-2007"/>
▲Hollo oli [[Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu|Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteiskoulun]] opettajana 1908–1910 sekä [[Vaasan ruotsalainen yhteiskoulu|Vaasan ruotsalaisen yhteiskoulun]] ja [[Vaasan kauppakoulu]]n opettajana 1913–1919. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n dosentti vuodesta 1920, kasvatus- ja opetusopin ylimääräinen professori vuodesta 1930, kasvatus- ja opetusopin professori vuosina 1937–1954 sekä [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] kansleri vuosina 1951–1953. Hollo oli [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen tiedeakatemian]] jäsen vuodesta 1937.
Hän tutki muun muassa [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveä]] ja suoritti suomentajana mittavan työn. Hän käänsi muun muassa [[Miguel de Cervantes]]in, [[Anatole France]]n, [[Gustave Flaubert]]in, [[Stendhal]]in, [[Voltaire]]n, [[Charles Dickens]]in, [[Jonathan Swift]]in, [[Johann Wolfgang von Goethe]]n, [[Fjodor Dostojevski]]n, [[Leo Tolstoi]]n, [[Knut Hamsun]]in ja [[Friedrich Nietzsche]]n tuotantoa suomeksi. Hollon sanontoja kasvatuksesta oli muun muassa ”kasvatus on kasvamaan saattamista”.
J. A. Hollon ensimmäinen puoliso vuodesta 1910 oli Aili Armida o.s. Pihlström.<!--lähde?--> Vuodesta 1920 Hollo oli avioliitossa laulajatar Iris Antonina Anna Waldenin (1899–1983) kanssa. Heidän poikiaan ovat runoilija ja kääntäjä [[Anselm Hollo]], joka asui 1960-luvulta alkaen [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], sekä oikeustieteilijä, professori [[Erkki Hollo]].<ref name="Prof1640-2007"/>
__NOTOC__
== Teoksia ==
<ref name="Prof1640-2007"/>
* ''Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I–II'', väitöskirja. 1918–1919
* ''Kasvatuksen maailma''. 1927, 2. painos 1952
| |||