Ero sivun ”Djerba” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kappalejakoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Saari
| nimi = Djerba<br>جربة
| muut nimet = Ǧirba<br>Jerba
| kuva = Djerba topographic map-en.svg
Rivi 10:
| merialue = [[Välimeri]]
| pinta-ala = 514
| korkein kohta = 55
| väkiluku = 139
| kielet = [[arabian
| suurin kaupunki = [[Houmt
| asutuskeskukset =
| kunta =
Rivi 27:
|}}
'''Djerba''' eli '''Jerba''' on [[saari]] [[Vähä-Syrtti|Vähä-Syrtissä]] [[Tunisia]]ssa. Se on suosittu [[matkailu]]kohde ja yksi niistä harvoista paikoista Tunisiassa, joissa [[Berberikielet|berberin kieltä]] vielä puhutaan. Vuonna 2004 saarella oli yhteensä 139 517 asukasta ja sen koko on 514 km².
==Maantiede==
Djerba on Pohjois-Afrikan rannikon suurin saari. Sen pinta-ala on 514 km². Saari sijaitsee [[Vähä-Syrtti|Vähä-Syrtin]] lahdella Etelä-[[Tunisia]]ssa. Mnatereelta sitä kohti kulkee kaksi niemimaata, mutta mantereen ja saaren välissä on Bou Graran meri ja al-Kantaran salmi lännessä. Salmi on vain noin 2 kilometriä leveä ja Bou Graran meren syvyys on 5–25 metriä. Djerban korkein kohta merenpinnasta on 55 metriä. Saarella ei olem omia makeanveden lähteitä ja sen pohjavesikin on pääasiassa suolaista. Paikalliset keräävätkin sadevettä ja vuotuinen keskimääräinen sadanta on noin 200 mm. Ilmankosteus on sitä vastoin suhteellisen korkea. Saari on nykyisin yhteydessä mannermaalle vanhan roomalaisen pngertien päälle rakennetun tien kautta.<ref name="eoi" />
==Historia==
[[tiedosto:Fort Djerba Tunisia.jpg|thumb|vasen|Djerban linnoitusta.]]
[[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikkalaiset]] kirjailijat tunsivat Djerban [[Lootofagit|lootustensyöjien]] saarena. [[Theofrastos]] kutsui saarta nimellä ''Pharis'' ja [[Polybios]] nimellä ''Meninx''. Saari on mahdollisesti myös paikka, johon [[Herodotos]] viittasi nimellä ''Phla''. Saarella on harjoitettu laajamittaista maanviljelyä 300-luvulta [[eaa.]] ja alue kuului jo tuolloin todennäköisesti [[Karthagon valtakunta]]an. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] aikana pääelinkeino saarella olivat [[oliivi]]en ja [[oliiviöljy]]n tuotanto. Saarella on useita raunioita antiikin ajoilta. [[Jerusalemin piiritys (70)|Jerusalemin piirityksen]] jälkeen saarelle saapui suuri joukko [[Tunisian juutalaiset|juutalaisia]]. Rooman valtakunnan valtaa seurasivat [[vandaalit]] ja heitä [[Bysantin valtakunta|Bysantti]], jolloin Djerbaa hallittiin [[Tripoli]]sta käsin. Vuonna 665 [[islam|muslimit]] valloittivat Djerban [[Ma'awiya bin Hudayj]]in johtamalla sotaretkellä Bysantin valrakuntaa vastaan, jonka jälkeen saari mainitaan useamman vuosisadan ajan historiallisissa lähteissä vain harvakseltaan.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, Ch. Pellat ja J. Schacht | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G) | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 458-461 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BRILL | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789004070264 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Al-Bakri]] mainitsi djerbalaisten harjoittavan merirosvoutta ja [[Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi|al-Idrisi]] mainitsee puolestaan paikallisten puhuvan ainoastaan [[berberikielet|berberiä]]. [[Ziridit|Ziridien]] kukistuttua djerbalaisten merirosvojen hyökkäykset Tunisian rannikolle ja kristittyjen maiden laivoja vastaan yleistyivät. Vuonna 1135 [[Sisilia]]n [[normannit|normanni]]kuningas [[Roger II]]:n amiraali [[Georgios Antiokialainen]] valtasi saaren. Normannit vakiinnuttivat asemaansa valtaamalla myös muita kohteita rannikolta. [[Abbasidit]] valtasivat saaren takaisin hetkellisesti vuonna 1284, mutta [[Pietari III (Aragonia)|Pietari III]]:n joukot valtasivat sen takaisin. Vuonna 1289 kristityt rakennuttivat linnoituksen al-Kantaran salmelle roomalaisaikaiselle pengertielle. Linnoiotus sijaitsi historiallsien Meninxin raunioilla. Paikalliset kapinoivat vuosina 1334-5 ajaen kristiyt saarelta. [[Alfonso V (Aragonia)|Alfonso V]] yritti vielä seuraavalla vuosisadalla vallata saaren takaisin, mutta tällä kertaa kristityt epäonnistuivat. Muslimit rakennuttivat puolestaan oman linnoituksensa pohjoiseen Girban raunioiden lähettyville.<ref name="eoi" />
1500-luvulla saari päätyi [[Osmanien valtakunta|osmanien]] ja kristittyjen välisten taisteluiden kohteeksi. Saari oli annettu turkkilaisille tukikohdaksi kristittyjä vastaan ja [[Espanja]]n [[Pedro Navarro]] teki epäonnistuneen valtausyriotyksen vuonna 1511. Vuonna 1550 saaresta tuli tunnetun merirosvo [[Turgut Reis]]in tukikohta. Turkkilaisten valtakuadella Djerbaa hallittiin vaihtelevasti [[Alger]]ista, [[Tunis]]ista ja Tripolista. Lopullisesti siitä tuli osa Tunisiaa [[Hammuda bey]]n valtakaudella 1631–59. Saaren asukasluku tällä kaudella oli noin 30 000-40 000. Tunisian turkkilaisten alaiset hallitsijat alkoivat nimittää Djerbaa johtamaan šeikkejä tai kaideja, joiden asemasta tuli lopulta periytyvä ja tiettyjen sukujen hallitsema. 1700-luvulla [[arabian kieli]] alkoi yleistyä saarella ja varhaisempi [[ibadilaisuus]] menetti asemansa [[maliki]]-koulukunnalle.<ref name="eoi" />1800-luvulla Tunisian valtasivat [[ranska]]laiset ja nykyisin saari on osa itsenäistä Tunisiaa.<ref name="brit" />
==Väestö==
[[tiedosto:Ceremonie jeloua Djerba.jpg|thumb|Häämenoja.]]
Djerban asukasluku vuonna 2004 oli yteensä 139 517.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Jerba | Nimeke = Jerba | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, | Viitattu = 1.11.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Noin puolet paikallisista puhhu [[berebrikielet|berberiä]] ja lähes kaikki osaavat [[rabian kieli|arabiaa]]. Samaan tapaan noin puoelt saaren väestöstä harjoittaa [[ibadilaisuus|ibadilaisuutta]] ja loput ovat [[sunnalaisuus|sunnimuslimeja]]. Paikallista ibadilaisuuden muotoa kutsutaan wahbislaisuudeksi.<ref name="eoi" /> Djerban saarella on historiallisesti ollut myös suurehko [[Tunisian juutalaiset|juutalainen]] yhteisö. Vuonna 1946 heitä oli 4 900, mutta suuri valtaosa heistä on muuttanut sittemmin [[Israel]]iin.<ref name="ej">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 722-723 | Selite = Volume 5, toinen painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thompson Gale | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saaren merkittävimmät asutuskeskukset ovat sen hallinnollinen keskus [[Houmt-Souk]], sekä [[Kara Kabira]] ja [[Hara Saghira]]. Muuten saaren asutus on rakennettu harvaan.<ref name="eoi" />
==Lähteet==
Rivi 40 ⟶ 49:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Djerba|Djerba}}
[[Luokka:Tunisian saaret]]
[[Luokka:Välimeren saaret]]
| |||