Ero sivun ”Fideismi” versioiden välillä

{{lähteetön}}

 

Fideisti hylkää järjen kokonaan tai ainakin järjen ensisijaisuuden uskontoon liittyvien totuuksien etsimisessä. Fideismin vastakohta ei ole järjen käyttö, vaan [[evidentialismi]] eli oppi, jonka mukaan tieto voidaan hyväksyä vain todisteiden (evidenssin) nojalla.

 

==Fideismin suuntauksia==

===Tertullianus===

 

{{sitaatti|Jumalan Poika on syntynyt: se on 'häpeällistä' eikä siksi mikään häpeä. Jumalan Poika on kuollut: se on 'hulluutta' ja siksi uskottavaa. Hänet haudattiin ja hän nousi ylös: se on varmaa, koska se on 'mahdotonta'.}}

 

===Pascal===

[[Blaise Pascal]]in mukaan jumalaan kannattaa uskoa, koska uskomalla voi voittaa paljon (päästä taivaaseen) muttei siinä hänen mukaansa häviä mitään. Koska probabilistinen näkökulma antaa Pascalin mukaan tällaisen kuvan uskonvalinnasta, on järkevämpää uskoa vaikka ilman todisteita.

 

===Hamann===

Modernin [[irrationalismi]]n isäksi luonnehdittu [[Johann Georg Hamann]] vetoaa [[David Hume]]n filosofiaan julistaessaan, että ihmisen olemassaolossa kaikki perustuu lopulta uskolle, eikä mikään perustu järkeen. Näin ollen yritykset todistaa jumalan olemassaolo ovat tuomittuja.

 

===Kierkegaard===

Tunnetuimpia tapoja argumentoida fideismin puolesta on [[Søren Kierkegaard]]in ajatteluun pohjautuva fideismin suunta, jonka mukaan uskonnollisten väitteiden todistusvaatimukset ovat ristiriitaisia. Tämän näkökannan mukaan ei useinkaan ole mahdollista löytää perusteita, jotka voisivat vakuuttaa kaikki ihmiset, koska ihmisillä on hyvin erilaisia lähtökohtia ja taustoja uskomusten arviointiin. Toisekseen uskonnolliset väittämät koskevat ihmisen oman elämän perusteita, joihin kukaan ei voi suhtautua täysin objektiivisesti — on eri asia tietää joku asia todeksi kuin hyväksyä se maailmankuvaksi tai oman elämän perustaksi. Kierkegaard on todennut, että jos kysymys on ihmisen iankaikkisesta kohtalosta, hän ei voi jatkaa filosofointia ja lykätä ratkaisua loputtomiin, vaan hänen on tehtävä henkilökohtainen ratkaisu. Tällaisessa ajattelussa puhutaan "uskon hypystä", joka viittaa uskonratkaisun tekemiseen ilman todisteita.

 

===Wittgenstein===

[[Ludwig Wittgenstein]]in kielipeliajatuksen uskotaan vaikuttaneen fideismin syntyyn, vaikka Wittgenstein itse ei ole kovin eksplisiittisesti tarkastellut uskonnollista kieltä yhdessäkään pääteoksistaan. Yhtä lailla looginen [[panteismi]] pohjaa Wittgenstein tiukkaan logiikkaan. Vaikka hän totesi, että metafyysisiä ideoita ei voida alistaa loogiseen analyysiin, silti oli mahdollista uskoa niihin: ''mitä emme voi tietää, siitä emme voi puhua''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.solidstatelight.com/panthe/intro.htm | Nimeke=Looginen panteismi | Viitattu=15. lokakuuta 2007}}</ref>

 

===Fideismi islaminuskossa===

[[Islam]]inuskon piirissä esimerkiksi [[Al-Ghazali]] kannatti fideismiä. Hänen mukaansa ilmestys on primäärinen järkeen nähden silloin, kun nämä kaksi joutuvat konfliktiin keskenään. [[Averroes]] omaksui tämän kannan, ja vaikutti siten keskiajan kristilliseen ajatteluun. Al-Ghazalin oppi tuli myös vallitsevaksi monien ortodoksimuslimien keskuudessa.

 

 

== Fideismin kritiikki ==

Katolisen kirkon mukaan Jumalan olemassaolo voidaan todistaa järjellä. Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä hyväksy tätä todistusta syntisestä luonteestaan johtuen. Tärkeä taustavaikuttaja tässä on [[Tuomas Akvinolainen]]. Myös katolisessa traditiossa on silti esitetty fideistisiä kantoja vuosisatojen varrella.

 

Fideismistä on myös sanottu, että jos usko on ainoa keino lähestyä jumalaa, niin mistä tiedämme, minkä uskonnon jumalaan meidän tulisi uskoa.

 

 

Fideistisen käsityksen mukaan uskonnot eivät väitä mitään todellisuudesta. Uskonnolliset väitteet ovat fideististen teologien mukaan pikemminkin jonkinlaisia sisäisiä kuvia ihmisten mielenliikkeistä. Pyysiäinen huomauttaa, että mikäli tämä pitäisi paikkansa, ei [[Galileo Galilei]]ta olisi koskaan tuomittu arestiin, [[evoluutioteoria]]n ja [[kreationismi|luomisuskon]] välillä ei olisi ristiriitaa ja uskovaiset eivät kiistäisi historiantutkijoiden kritiikkiä Raamattua kohtaan. Olisi outoa ajatella, että tietyt sisäiset kuvat ovat oikeaoppisia, kun taas toiset kirotaan harhaoppisina ja oikeina pidettyjen kuvien arvostelijoita tuomitaan vankilaan. Uskovaisten ehdoton enemmistö on aina ajatellut, että heidän uskonnolliset käsitteensä ja käsityksensä viittaavat [[todellisuus|todellisuuteen]], vastaavat todellisuutta ja ovat [[totuus|tosia]]. Teologien väitteet uskonnollisten oppien vertauskuvallisuudesta ovat seurausta tieteen edistymisestä, yritys pelastaa uskonto tieteen edessä. Tieteen edistyessä uskontoa muutetaan, koska on pakko.<ref name="Pyysiäinen 2007"/>

 

== Katso myös ==

* [[Usko ja tieto]]

 

== Lähteet ==

 

== Kirjallisuutta ==