Ero sivun ”Claude Goretta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p IMDb-mallineissa name= po. nimi=
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 3:
Goretta syntyi [[Geneve]]ssä ja opiskeli jonkin aikaa oikeustiedettä [[Geneven yliopisto]]ssa. Hän muutti yhdessä toisen tulevan ohjaajan [[Alain Tanner]]in kanssa 1950-luvun puolivälissä Lontooseen, jossa työskenteli [[British Film Institute]]ssa. Palattuaan takaisin Sveitsiin Goretta työskenteli televisio-ohjaajana, kunnes vuonna 1968 perusti tuotantoyhtiön nimeltä Groupe de 5 yhdessä Alain Tannerin, [[Jean-Louis Roy]]n, [[Claude Soutter]]in ja [[Yves Yersin]]in kanssa.<ref name = pendergast2>{{Kirjaviite | Tekijä = Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.) | Nimeke =International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition | Vuosi =2000 | Luku = | Sivu =385 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =St. James Press | Tunniste = | www =http://home.fa.utl.pt/~cfig/Anima%E7%E3o%20e%20Cinema/Encyclopedia/Gale%20-International%20Dictionary%20of%20Film%20and%20Filmmakers%20Volume%202%20-Directors.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 29.5.2015 | Kieli = }}</ref>
 
''Pitsinnyplääjän'' lisäksi Gorettan Suomessa nähtyjä elokuvia ovat ''[[Kutsut (elokuva)|Kutsut]]'' (1973), ''Rakkaani ryöstää pankkeja'' (1974), ''Pikkukaupungin tyttö'' (1981) ja ''Täällä kuoli Mario Ricci'' (1983).<ref>{{Elonet-h|111841}}</ref><ref>{{IMDb|0081385|Pikkukaupungin tyttö}}</ref> 1990-luvulla Goretta saavutti mainetta ohjaamalla [[Maigret]]-rikostarinoita. Vuonna 1995 hän ohjasi televisiolle draamasarjan ''Belgian suru'' [[Hugo Claus]]in samannimisen romaanin pohjalta.<ref>{{IMDb|0108721|Belgian suru}}</ref>
 
Goretta on ollut ehdolla [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin]] Kultaisen karhun ([[1981]]), kolmen [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin]] [[Kultainen palmu|Kultaisen palmun]] ([[1973]], [[1977]], [[1983]]) ja [[César-palkinto|César-palkinnon]] saajaksi ([[1978]]). Vuonna 1973 hän voitti Cannesissa [[Tuomariston palkinto (Cannesin elokuvajuhlat)|tuomariston palkinnon]].